Tampereella on puhuttu jo 100 vuotta keinotekoisesti kehitettyä kieltä – "Se on suomen lisäksi ainoa kieli, jonka puhumisen uskallan aloittaa milloin vain"

Juhla: 100-vuotias Tampereen Esperantoseura kaipaa nuoria jäseniä. Kieli voi muuten hyvin maailmalla.

Jukka Laaksosen käsissä on maailman ensimmäinen esperanton kielinen kirja. Tosin tämä ei ole ensipainos. Teemu Nurmi

Teemu Nurmi

Tampereen esperantoseura Antaŭen juhlii viikonloppuna 100-vuotista taivaltaan.

Tänään juhlatapahtumassa laikussa luennon ”Esperantoa Pirkanmaalla: 100 vuotta haasteita ja saavutuksia” pitävä Jukka Laaksonen tutustui luonnollisiin kieliin perustuvaan keinotekoiseen kansainväliseen apukieleen yli 45 vuotta sitten.

– Uusi työkaverini Finlaysonin atk-osastolla kyseli kiinnostustani kieliin ja ehdotti esperanton opiskelemista. Työkaveri aloitti kielen puhumisen minulle ja ymmärsin heti puolet hänen puheestaan, koska esperantossa on paljon Suomessakin tuttuja sivistyssanoja.

– Hän kertoi, että esperantossa on 16 kielioppisääntöä, jotka on helppo oppia. Luin oppikirjan läpi yhdessä yössä ja ostin sanakirjan. Pian puhuimme esperantoa keskenämme töissä, Jukka Laaksonen muistelee.

Laaksonen osallistui vuonna 1976 Ateenassa pidettyyn maailmankongressiin ja keskusteli tutustumisiltana samassa pöydässä sujuvasti muun muassa ranskalaisten ja bulgarialaisten kanssa.

– Meitä oli siellä 1200 ihmistä yli 60 maasta ja kun puheenjohtaja piti tervehdyspuheen niin minulle tuli tunne siitä, että miten hienoa onkaan, että kaikki ymmärtävät samaa kieltä. Siitä lähtien esperanto on ollut suuri osa elämääni. Se on suomen lisäksi ainoa kieli, jonka puhumisen uskallan aloittaa milloin vain, Jukka Laaksonen toteaa.

Esperantistien määrä on mahdoton laskea. Wikipediassa on tieto 1,6 miljoonasta ihmisestä, jotka osaavat tervehtiä ja vaihtaa muutaman sanan esperantoksi.

– Esperantoa puhutaan eri puolilla maailmaa runsaasti, mutta eihän sitä voi aloittaa puhumaan kadulla ventovieraalle ihmiselle, kun ei ole tietoa, kuka sitä osaa ja kuka ei, Laaksonen sanoo.

Tampereen esperantoseura Antaŭenin tulevaisuuden haaste on tyypillinen tämän päivän yhdistys-Suomessa: miten turvataan jatkuvuus?

– Seura kuihtuu pikkuhiljaa. 1970-80-luvuilla jäseniä oli noin 70, nyt alle 30 ja aktiivisia on vain muutama. Jos paikallisyhdistysten toiminta loppuu niin kansainvälinen esperanto-yhteisö on laajempi ja tavallaan vain yhtenäisempi ja sehän on esperanton tarkoituskin, Jukka Laaksonen muistuttaa kielestä, joka on viime aikoina levinnyt runsaasti muun muassa Afrikassa.

Esperanto

Esperanton loi L. L. Zamenhof 1880-luvulla Puolassa.

Esperanto perustuu sanastoltaan enimmäkseen romaanisiin kieliin, mutta kieliopissa on vahvoja vaikutteita slaavilaisista kielistä.

Sen tarkoitus ei ole korvata luonnollisia kieliä vaan toimia helposti opittavana kielenä, joka helpottaa erikielisten ihmisten välistä kommunikointia.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut