Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu. Korkea radonpitoisuus sisäilmassa kasvattaa riskiä sairastua keuhkosyöpään.
Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää radonpitoisuus. Luotettava tieto radonin pitoisuudesta saadaan vähintään kaksi kuukautta kestävällä mittauksella, joka tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana.
Säteilyturvakeskuksen (Stuk) tietoon on tullut, että ovelta ovelle -myyjät ovat markkinoineet kotitalouksiin nopeita, jopa alle tunnin tai pari päivää kestäviä radonmittauksia.
Stuk muistuttaa, että asunnon radonpitoisuutta ei kuitenkaan voi selvittää pikamittauksella. Syynä on se, että radonpitoisuus vaihtelee vuorokauden sisällä ja päivästä toiseen.
Minimi- ja maksimipitoisuuden välinen ero voi olla kymmenkertainen. Nopea mittaus voi antaa tulokseksi liian suuren tai liian pienen radonpitoisuuden.
Pitoisuuteen vaikuttavat muun muassa sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero, maaperän kosteus, sademäärä, tuulen suunta, ilmanvaihtokoneen käyttö, raitisilmaventtiilien säädöt ja tuulettaminen.
Sisäilman radon mitataan mittauspurkeilla, jotka pidetään asunnossa vähintään kaksi kuukautta.
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat Suomessa asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman terveellisyyttä, myös radonpitoisuutta. Työntekijöiden radonaltistumisen valvonnasta vastaa Stuk.
Vain nämä viranomaiset voivat antaa kehotuksia radonhaitan poistamiseksi.