Politiikka: Pirkanmaan puoluepiireistä vakuutetaan, että ehdokkaita tulee löytymään, vaikka äänestäjien into uusiin vaaleihin epäilyttääkin.
Sunnuntaina 23. tammikuuta ensi vuonna on jälleen yksi päivämäärä, jolloin politiikasta ja puolueista kiinnostuneen ajattelisi olevan televisiovastaanottimen äärellä.
Tuolloin selviää, ketkä valitaan uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin ensimmäiselle nelivuotiskaudelle.
Yhteydenotot Pirkanmaan puoluepiireihin antavat kuvan siitä, että puolueet ovat uusiin vaaleihin motivoituneet.
– Tulos on todennäköisesti merkittävä meidän kaikkien jokapäiväisen elämän kannalta. Sosiaali- ja terveysasiat kuitenkin koskettavat kaikkia meitä tavalla tai toisella ja ei ole suinkaan merkityksetöntä minkälaisia päätöksiä tulevat aluevaltuustot tekevät esimerkiksi palveluiden saatavuuden suhteen, perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Harri Vuorenpää toteaa.
Hän tosin on hyvin tietoinen siitä, että kaikki eivät näitä perusteluja välttämättä allekirjoita.
– Näin ollen toivoisin, että ihmiset lähtisivät tammikuussa äänestämään, mutta pahoin pelkään että tulemme näkemään vaalihistoriamme surkeimman äänestysprosentin tammikuussa.
– On kyse kansalaisten keskeisimmistä palveluista, joten voisi olettaa, että vaikuttaminen äänestämällä kiinnostaa. Valistuneet arviot äänestysaktiivisuudesta ovat kuitenkin melko pessimistisiä, sanoo kokoomuksen Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jari Porraslampi.
– Äänestäjien osalta hieman huolestuttaa, että saamme riittävästi kerrottua ennen vaaleja miten tärkeitä asioita Pirkanmaan kannalta aluevaltuustoissa päätetään, sanoo Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry:n toiminnanjohtaja Harri Sandell.
Vasemmistoliiton keskisen alueen toiminnanjohtaja Aaron Kallinen sanoo, että aluevaalit ovat kiinnostaneet puolueväkeä jonkin verran.
– Täysin uuden toimielimen vaalit ovat haastava paikka puolueille, mutta kiinnostuksen herättäminen on välttämätöntä, koska tuleva aluevaltuusto päättää yhteisten sosiaali- ja terveyspalveluidemme tulevaisuudesta, Kallinen sanoo.
– Tärkeintä on näkemys hyvien palveluiden tasa-arvoisesta tarjoamisesta kaikille. Sote-puolen osaaminen on hyödyksi, mutta toisaalta myös kokemusasiantuntijuus palveluiden käytöstä ja saavutettavuudesta.
– Keskustalaisissa keskustelua on syntynyt ja kysymyksiä nousee monipuolisesti ja kiinnostusta on. Aluevaaleissa on kyse niistä jokaisen arjen perusturvallisuudesta palveluissa, jotka aiemmin ovat olleet monelle kuntavaalien keskiössä, kuvailee keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Tuukka Liuha.
Keskusta on nimennyt aluevaaleihin elokuun lopussa ensimmäiset 27 ehdokasta. Sdp:llä ehdokkaita on tällä hetkellä noin kolmekymmentä.
– Suostumuksia ja kiinnostuneita kyselyjä on lukuisia ympäri maakuntaa. Ensimmäiset ehdokkaat nimetään lähiviikkoina, sanoo Jari Porraslampi.
Kristillisdemokraateissa aluevaaleihin asennoidutaan ikään kuin kuntavaalien jatko-osana.
– Näemme aluevaalit kuntavaalien jatkeena. Ne henkilöt, jotka nyt ovat omissa kunnissaan tulleet valituiksi luottamustehtäviin ja päättävät vielä kuntien vastuulla olevista sote-palveluista, ovat hyviä päättäjiä myös aluetasolla. Samoin kuin kuntahallinnossa tarvitaan myös aluetasolla monenlaista osaamista, kommentoi puolueen Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Piia Nurmela.
Myös Nurmela epäilee, millaiseksi äänestysaktiivisuus lopulta muodostuu.
– Toivottavasti ihmiset kuitenkin heräisivät huomaamaan, kuinka merkittävistä vaaleista on kysymys.