Tamperelaiset käyttävät kirjastoja enemmän kuin suomalaiset keskimäärin – Uusi kirjastopomo pohtii syitä innokkuuteen

Niina Salmenkangas toimi tammikuusta 2021 alkaen Tampereen kirjastopalveluiden vs. johtajana. Vuodesta 2018 Salmenkangas toimi Tampereen kaupunginkirjaston palvelupäällikkönä vastuualueenaan lasten ja nuorten sekä musiikki- ja lehtipalveluiden kehittämisen johtaminen. Teemu Nurmi

Teemu Nurmi

– Paperikirjan katoamisesta on puhuttu ainakin 10 vuotta, mutta ei sellaista meillä näy, kun kirjojen lainausluvut kasvavat koko ajan, Tampereen kaupungin kirjastopalvelujohtajana 20. syyskuuta aloittava Niina Salmenkangas sanoo.

Vuonna 2019 Tampereen kirjastoissa tehtiin 4,9 miljoonaa lainaa. Vuonna 2020 lukema oli 3,8 miljoonaa lainaa, mutta kirjastot olivat koronan takia pitkän aikaa kiinni.

Tamperelaiset käyttävät kirjastoja enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Salmenkangas uskoo sen johtuvan muun muassa siitä, että kirjasto on reagoinut ajallaan muuttuviin asiakastarpeisiin ja ollut monessa asiassa kehityksen kärjessä.

– Yksi strategiamme painopisteistä on se, että kuuntelemme entistä enemmän asiakkaidemme toiveita ja kehitämme palveluitamme heidän kanssaan.

Kirjastot ovat näyte demokratiasta. Jokaisella ihmisellä on yhdenvertainen mahdollisuus päästä käsiksi tietoon, laitteisiin ja opastuksiin, joita kirjastoissa on saatavilla.

Kirjastot ovat sen lisäksi tiloja, paikkoja, joihin voi tulla maksutta järjestämään kokous tai tapaaminen. Kirjastoon voi tulla myös ihan oleilemaan.

– Kirjastolla on sosiaalinen merkitys. Siellä voi kuulua isompaan yhteisöön vaikka ei välttämättä puhuisikaan kenenkään kanssa, Niina Salmenkangas sanoo.

Suomessa tunnetuin esimerkki siitä, mitä tulevaisuuden kirjastot mahdollisesti ovat, on Helsingin keskustakirjasto Oodi.

– Siellä on pystytty järjestämään runsaasti tilaa muullekin kuin kirjakokoelmalle, mutta sellainen ei ole samassa mittakaavassa mahdollista joka kunnassa, Salmenkangas muistuttaa.

Tampereen Metson viimeisin suurempi uudistustyö on muutama vuosi sitten tehty remontti, johon uusi kirjastopalvelujohtaja on erittäin tyytyväinen.

– Nythän Metson musiikkiosastolle rakennetaan myös studiota ja pajatilaa, Salmenkangas kertoo.

Tampereen asukasmäärä kasvaa kovaa vauhtia. Kirjaston pitää pysyä tahdissa mukana ja pystyä vastaamaan tarpeisiin. Lainattavaa aineistoa kyllä riittää kaikille, vakuuttaa Niina Salmenkangas.

 – Omatoimikirjastot ovat lisänneet kirjastojen aukioloaikaa. Ne tuovat joustavuutta henkilöstöresursointiin, hän muistuttaa yhdestä ratkaisusta antaa kaupunkilaisille enemmän aikaa käydä kirjastossa.

Muutoksia lähikirjastoissa

Tampere teki kaksi vuotta sitten kirjastoverkkoselvityksen, jonka tavoitteena oli hahmottaa, millaiset kirjastopalvelut Tampereella on vuonna 2030 ja missä kirjastot silloin sijaitsevat.

Selvityksessä esiteltiin kirjastot, joihin kohdistuivat muutosesitykset. Tamperelainen kävi ne läpi uuden kirjastopalvelujohtajan kanssa.

Lielahden kirjasto Hiedanrantaan: Hiedanrannan aluetta vasta suunnitellaan ja kirjaston sijoittamisesta sinne on käyty alustavaa keskustelua.

Hervannan kirjasto: Remontti on käynnissä, mutta suuri perusparannus ei ole vielä alkanut. Tietotori siirtyi kesällä pohjakerroksesta kirjaston kanssa samana tilaan ja pohjakerrokseen tulee varattavia kokous- ja tapahtumatiloja.

Kaukajärven kirjasto: Sen muutto liittyy uuden koulutalon rakentamiseen, mutta tämän aikataulusta tai suunnitelmista ei vielä ole ollut mitään keskustelua.

Nekalan konttikirjasto: Konttikirjasto täyttää ensi viikolla vuoden. Nekalan koulutalosta suunnitellaan kulttuuritaloa ja on suunnitteilla, että kirjasto siirtyisi tilan valmistuessa kontista sinne.

Vuoreksen kombikirjasto: Koulun hyvän oman kirjaston laajentamista yleiseksi kirjastoksi suunniteltiin, mutta suunnitelma on taloustilanteen takia jäissä. Kirjaston saaminen Vuorekseen olisi paikallaan.

Peltolammin kirjasto: Tarkoitus siirtää uuteen Peltolammin hyvinvointikeskukseen, jonka suunnittelutyö on käynnissä.

Tuleeko ratikkaan kirjasto?

Tamperelainen kertoi kaksi vuotta sitten jutussaan, että kirjastot ovat levittäytymässä ratikoihin Tampereella.

Silloin uutisoitiin, että ratikkamatkan aikana voisi lukea e-lehtiä ja ladata e-kirjoja.

– Ratikoihin on tulossa 5G-verkko, joka mahdollistaisi asukkaille uusia sähköisiä kirjastopalveluja, silloinen Tampereen kaupungin kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg totesi lehdelle.

Kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas kertoo nyt hankkeen hankaluudeksi tulleen se, että e-aineistojen lisenssijärjestelmä on hyvin tarkka ja e-aineistot, joihin Tampereen kaupunginkirjasto omistaa oikeudet, saa käyttää vain kirjastorakennuksissa.

– Emme ole siis enää edistäneet asiaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut