Hyvä unenaikainen palautuminen on yhteydessä terveyttä edistävään ruokavalioon ja syömiskäyttäytymiseen sekä vähäisempään alkoholinkäyttöön. Tämän osoittaa uusi tutkimus, jossa kiinnostuksen kohteena oli suomalaisten työssäkäyvien aikuisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi.
Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan poikkileikkaustutkimuksen tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä, johtaako parempi palautuminen hyvään ruokavalioon vai edistääkö parempi ruokavalio palautumista.
Tutkimuksessa oli mukana 252 aikuista, joilla oli psyykkistä kuormittuneisuutta ja ylipainoa. He osallistuivat siihen Kuopiossa, Jyväskylässä ja Helsingissä.
Osallistujien fysiologista palautumistaan tarkasteltiin kolmena perättäisenä yönä mitatun unenaikaisen sykevälivaihtelun pohjalta.
Tutkittavien syömiskäyttäytymistä tutkittiin neljän eri kyselyn avulla. Ruokavalion laatua ja alkoholinkäyttöä tutkittiin kahden kyselyn ja 48 tunnin ruoankäyttöhaastattelun avulla.
Tavoitteena oli tutkia, miten palautumisen aste on yhteydessä ruokavalion laatuun, alkoholin käyttöön ja syömiskäyttäytymisen eri piirteisiin kuten syömiseen nälkä- ja kylläisyysviestien mukaan.
Tutkimuksen mukaan suurempi unenaikainen parasympaattisen hermoston aktivaatio, joka heijastelee parempaa fysiologista palautumista, on yhteydessä terveyttä edistävään ruokavalion laatuun, vähäisempään alkoholinkäyttöön ja mahdollisesti myös syömiskäyttäytymisen piirteisiin, erityisesti tekijöihin, joiden perusteella päätämme syödä.
Erityisesti henkilöillä, joiden stressin ja palautumisen tasapaino oli hyvä, ruokavalion kokonaislaatu oli parempi, kuidunsaanti suurempaa, syöminen tietoisesti kontrolloidumpaa ja alkoholinkäyttö vähäisempää kuin enemmän stressaantuneilla.