Kulttuuri: Yleisö pääsee Emil Aaltosen museoon 1,5 vuotta kestäneen suurremontin jälkeen. Ensimmäinen vaihtuva näyttely esittelee Nansoa.
Täytyykin ihan miettiä, mitä kaikkea täällä on tehty...
Isännöitsijä I lkka Pulkkinen arvelee, että monta asiaa jää mainitsematta, kun hän listaa remontoidut paikat Pyynikinlinnan suuremontissa.
Pyynikinlinnassa sijaitsevan Emil Aaltosen museon 1,5 vuoden kiinniolon aikana vuonna 1924 valmistunut klassismia edustava kaupunkipalatsi on uudistettu kokonaan.
– Ulkoseinät on rapattu uudelleen, salaojat ja sokkelieristykset on uusittu, kattoa on korjattu ja ikkunat maalattu. Julkisivu on saanut uuden valaistuksen. Myös pihaa ja puurarhaa on uusittu, aloittaa Pulkkinen julkisivultaan suojellut rakennuksen ulkopuolelta.
Näyttelytiloissa muun muassa seinien rappauspintoja on uusittu ja alkuperäinen parkettilattia hiottu. Tiloja on palautettu lähemmäs alkuperäistä näkymiä avaamalla ja purkamalla vuosien varrella rakennettuja levyseiniä. Myös näyttelyvalaistus on uusittu.
– Museolla on nyt erinomaiset tilat toimia. Pyynikinlinna on alunperin rakennettu asuinkäyttöön, ei museoksi, muistuttaa museonjohtaja Mika Törmä.
Täytyykin ihan miettiä, mitä kaikkea täällä on tehty...
Vuorineuvos Emil Aaltosen vuonna 1932 hankkimaa asuinpalatsia on muutettu näyttelytiloiksi 1980-luvulta lähtien. Vaikka julkisivua ja näyttelytiloja on ennallistettu miljoonaremontissa pieteetillä, eivät museotoiminnan kannalta suurimmat uudistukset edes näy tavalliselle näyttelyvieraalle.
– Näyttelytilojen lisäksi kokoelman säilytystilat ja arkistot on saatu nyt kuntoon, iloitsee Törmä.
Museotoimintaa pyörittävä Emil Aaltosen Säätiö on myös Pyynikinlinnan kiinteistön pääomistaja.
Tänään lauantaina aukeavassa Emil Aaltosen museossa avautuvat uudistetut perusnäyttelyt Emil Aaltonen – teollisuusmies ja kulttuurin ystävä sekä Emil Aaltosen taidekokoelma.
Samalla avautuu museon ensimmäinen vaihtuva näyttely Nanso 100 vuotta, joka on koottu Nanson mittavasta arkistoaineistosta ja yksityishenkilöiden lainaamista Nanso-tuotteista. Näyttely esittelee Nanson historiaa vuodesta 1921 tähän päivään. Esillä ovat vaateilmiöt ja teollisen vaatetuotannon muutokset vuosikymmenten varrella.
– Nanso-näyttely täydentää sarjan, jossa on esitelty teollisuuden aloja, joiden toSminnassa Emil Aaltonen oli mukana. Nansossa hän vaikutti muun muassa hallituksen jäsenenä, sanoo Törmä.
Teollisuusmies Emil Aaltonen ehti omistaa Tampereella muun muassa Aaltosen, Attilan ja Solenan kenkätehtaita, Lokomoa ja Sarvista.