Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.)vaatii maan hallitusta korjaamaan budjettiesitystään.
Ikonen toivoo vahvempia satsauksia turvallisuuteen, tieteeseen ja saavutettavuuteen.
Poliisin resurssipula ja tiedeleikkaukset osuvat kipeästi kasvaviin kaupunkeihin.
– Tilanne on huolestuttava. Esitys poliisin määrärahoiksi vuodelle 2022 on 35–40 miljoonaa euroa ja noin 400 poliisia vähemmän kuin mitä tarvittaisiin poliisin toiminnan nykytason turvaamiseksi. Juuri julkaistussa turvallisuuskyselyssä nousi esiin, että kaupunkilaisia huolettaa erityisesti huumeiden käytön lisääntyminen. Rikollisuuden ja häiriökäyttäytymisen hillitsemiseksi tarvitsemme kipeästi lisää poliiseja katukuvaan, emme vähemmän, Ikonen sanoo lähettämässään tiedotteessa..
Ikonen odottaa myös enemmän työllisyyttä ja osaamista lisääviä toimenpiteitä.
– Monilla aloilla osaavan työvoiman saatavuus on aito ja pitkittynyt ongelma, jota pandemia-aika on syventänyt entisestään. Ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut ja yritykset kaipaavat valtiolta tukea toteuttaa uudenlaisia joustavia koulutusmalleja ja uudistaa oppimisympäristöjä. Nyt esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentumisesta aiheutuvat kustannukset ovat kaatumassa pääosin kuntien vastuulle, Ikonen kertoo.
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin.
Teollisuuden uudistuminen ja uusien innovaatioiden synty edellyttävät korkean tason osaamista ja riittävän tutkimusrahoituksen turvaamista. Esitetty 40 miljoonan euron leikkaus on Ikosen mukaan ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.
– Suomen kilpailukyky perustuu korkean tason osaamiselle, eikä Tampere yliopistokaupunkina ole tässä asiassa poikkeus.
Alueella odotetaan myös ratkaisuja liikenteen solmukohtiin. Tampereen henkilöratapihan korjaaminen ja uudistaminen on saatava käynnistymään ensi vuoden aikana.
– Aseman kautta liikkuu normaalivuonna 5,5 miljoonaa matkustajaa ja asemanseudulle sijoittuu suuri määrä työpaikkoja, palveluja, asumista ja liikennettä. Ei ole lainkaan liioiteltua todeta, että henkilöratapihan ja aseman uudistaminen on avain liikenteen sujuvoittamiseen, kestävän liikkumisen edistämiseen ja elpymisen haasteisiin sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, sanoo Ikonen.
Elinvoiman ja talouden kannalta kriittinen ratahanke on myös Tampereen ja Helsingin välisen pääradan peruskorjaus ja kehittäminen. Kyseessä on Suomen vilkasliikenteisin ratayhteys, jonka vaikutusalueella tuotetaan yli puolet Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä. Tampereen ja Helsingin väli on merkittävä henkilö- ja tavaraliikenteen sekä elinkeinoelämän kulkuväylä, mutta radan infrastruktuuri on auttamattoman vanhaa ja kapasiteettiongelmat ovat johtaneet junaliikenteen ruuhkautumiseen ja myöhästelyyn.
– Arjen sujuvuuden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja ilmaston näkökulmasta hallituksella ei ole varaa olla panostamatta tähän solmukohtaan, toteaa Ikonen pääradasta.
Lisäksi Pirkanmaan tieverkon korjausvelka on kestämättömällä tasolla ja muun muassa valtatie 9:n turvallisuutta ja kapasiteettia on parannettava pikimmiten.
– Onneksi hallituksella on vielä ensi viikon budjettiriihessä mahdollisuus korjata kehityssuunta yhteiskunnan ja Suomen kilpailukyvyn kannalta oikeaksi.