Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tamperelaisen vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Korvatuista potilasvahingoista yli 90 prosenttia hoitovirheitä – korvauksia maksettu alkuvuonna lähes 21 miljoonaa

Potilasvahinkoilmoitusten määrä on tänä vuonna noussut edeltävästä vuodesta. Vahingoista on ilmoitettu silti edelleen vähemmän kuin ennen pandemiaa. Alkuvuonna Potilasvakuutuskeskus (PVK) vastaanotti potilasvahingoista 4 322 uutta ilmoitusta.

– Potilasvahinkoilmoitusten määrä seuraa yleensä pitkälti terveydenhuollon hoitokontaktien ja toimenpiteiden määriä. Muutokset näkyvät kuitenkin potilasvahinkotilastoissa viiveellä, koska vahinkoilmoitusta ei tyypillisesti tehdä heti potilasvahinkoepäilyn herättyä. Ilmoituksen voi tehdä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sai tietää vahingon sattumisesta, kertoo tiedotteessa PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen.

Reilu viidennes (21,1 prosenttia) kesäkuun loppuun mennessä ratkaistuista tapauksista arvioitiin korvattaviksi. Tähän päädyttiin 908 tapauksessa.

Tänä vuonna ratkaistuista ilmoituksista muutaman prosenttiyksikön pienempi osuus päätyi korvattavaksi kuin viime vuosina.

Kaikkiaan 3 355 tapauksessa päätös oli, ettei korvattavaa ole syntynyt.

Korvauksenhakijoista noin joka neljäs (24,4 prosenttia) sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden hoitopaikan osalta.

Korvauksia maksettiin alkuvuonna 2021 lähes 21 miljoonaa euroa, sisältäen korvaustoiminnan hoitokulut. Siitä maksettuja korvauksia oli 14,5 miljoonaa, muu osa koostui muista kuluista.

Suurin yksittäinen korvauslaji (40 prosenttia) oli ansionmenetyskorvaus.

Maksettavat korvaukset määräytyvät potilasvakuutuslainsäädännön ja vahingonkorvauslain säännösten mukaan.

– Terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle vahingoista aiheutuneet kustannukset olivat vielä moninkertaisesti suuremmat, Plit-Turunen toteaa.

Korvatuista vahingoista lähes 93 prosenttia oli niin sanottuja hoitovahinkoja. Niissä korvausperuste on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja siten välttänyt vahingon. Toisiksi eniten sattuu infektiovahinkoja (5,8 prosenttia).

Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna oli useimmin se, ettei ilmoitetun haitallisen seurauksen katsottu johtuneen annetusta hoidosta.

Potilasvakuutuskeskus tarjoaa sairaanhoitopiireille yksityiskohtaisia tietoja niiden alueella sattuneista potilasvahingoista laatu- ja potilasturvallisuustyön tueksi.

Eniten vahinkoimoituksia on tehty vuonna 2019, yhteensä 9 659 kappaletta.

Viime vuonna niitä tehtiin 8 468.