Suomalaisten kiinnostus hakea osittaista vanhuuseläkettä on yhteydessä heidän vanhempiensa elinikään. Mitä lyhyemmäksi henkilö arvioi oman elinikänsä, sitä todennäköisemmin hän hakee osittaista vanhuuseläkettä. Omaa elinaikaa näytetään arvioitavan omien vanhempien eliniän perusteella.
Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimuksesta.
Henkilöt, joiden samaa sukupuolta oleva vanhempi on kuollut nuorempana, hakevat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 61-vuotiaana muita aktiivisemmin.
Varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen 61 vuotta täyttäville. Siinä kertyneestä eläkkeestä voi nostaa joko puolet tai neljänneksen. Eläkkeen ottaminen ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä pysyvästi.
ETK:n aiemman kyselyn mukaan yleisin syy eläkkeen hakemiseen on epävarmuus tulevaisuudesta ja eliniästä.
Tutkimuksen tehnyt ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen kertoo tiedotteessa, että aikaisemmin ihmisten eläkepäätöksiä ei ole voitu linkittää rekisteritietoon vanhempien eliniästä.
Miesten odotettu elinikä on naisia lyhyempi. He myös hakevat osittaista vanhuuseläkettä naisia aktiivisemmin. ETK:n mukaan vuonna 2019 liki 14 prosenttia 61-vuotiaista miehistä haki osittaista vanhuuseläkettä. Naisilla vastaava osuus oli alle 9 prosenttia.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio näyttää vakiintuneen. Jokaisesta ikäluokasta noin 10 prosenttia hakee osittaista vanhuuseläkettä 61-vuotiaana.
Nivalaisen tutkimustulos on merkittävä eläkejärjestelmän kannalta, koska osittaisen eläkkeen nostopäätöksillä on vaikutuksensa eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa.
– Jos elinikänsä lyhyeksi arvioivat henkilöt nostavat eläkettä aikaisemmin, eläkkeitä voidaan joutua maksamaan enemmän kuin rahoituslaskelmissa on arvioitu, Nivalainen sanoo.
Eläkkeiden rahoituslaskelmat perustuvat keskimääräiseen elinajanodotteeseen. Lyhytikäisemmät ehtivät saada elinaikanaan vähemmän eläkkeitä ja pitkäikäisemmät enemmän.
Jos lyhyempään elävät nostavatkin systemaattisesti eläkkeitä mahdollisimman aikaisin, niitä joudutaan maksamaan enemmän kuin laskelmissa on oletettu.
– Henkilöt, joiden odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi, hyötyvät osittaisen vanhuuseläkkeen nostosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Nivalainen toteaa tiedotteessa.
Tutkimukseen rekisteriaineistona olivat kaikki suomalaiset, jotka olivat oikeutettuja osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 61-vuotiaana vuosina 2018 ja 2019.