Maarit Teuronen ajatteli, ettei hänestä tule koskaan valmentajaa – toisin kävi ja nyt hän tietää, miten menestystä rakennetaan: "Ei tarvitse kuin vähän iskeä silmää ja sanoa, että sä osaat tämän kyllä, antaa palaa"

Näkökulma: Nyt entinen nyrkkeilijä on valmentanut kahdesti Mira Potkosen olympiamitalistiksi. Teuronen näkee menestyksen takana kovan työnteon ja rehellisen palautteen, jota annetaan kumpaankin suuntaan.

Valmentajan pitää pystyä lukemaan urheilijaa ja mukauttaa treeniä sen mukaan, sanoo Maarit Teuronen. Riina Haapala

Riina Haapala

Maarit Teurosesta ei ikinä pitänyt tulla nyrkkeilyvalmentajaa. Hän lopetti oman kilpauransa keväällä 2008 ja ajatteli – toisin kuin seuran ihmiset – ettei hänestä tule valmentajaa.

– Arvostin ja arvostan vieläkin valmentajia niin paljon, että ajattelin, ettei minusta voi ikinä tulla niin hyvää.

Teuronen jäi taustalle auttamaan. Saman vuoden syksyllä Tampereen Voimailuseura kuitenkin pyysi Teurosta apuun, kun naisten kilparyhmän valmentaja lähti kolmeksi kuukaudeksi reissuhommiin.

– Tässä se kolme kuukautta sitten on, Teuronen nauraa.

Harjoituksissa oli mukana myös Mira Potkonen. Teuronen näki tässä potentiaalia.

– Olin oman urani lopettanut melkein huipulta ja tiesin, mitä kansainvälinen taso on ja miten siellä pärjätään. Sanoin, että "mene kuntonyrkkeilyyn tai ruvetaan treenaamaan kunnolla".

Parin päivän mietinnän jälkeen Potkonen valitsi treenaamisen. Tavoitteeksi asetettiin heti seuraavan vuoden SM-kisat.

Teurosen ja Potkosen työn tuloksina Potkonen on saavuttanut muun muassa kaksi olympiapronssia. Teuronen toteaa, että valmentajan ja urheilijoiden kemioiden on pelattava, mutta tärkeää on, että kaikista asioista ollaan samalla sivulla.

– Kun urheilija sanoo minulle tavoitteet, minun tehtäväni on mahdollistaa, että hän pääsee niihin.

– On kerrottava urheilijalle, mitä se tarkoittaa, paljonko pitää panostaa ja mitä tehdään sen eteen. Sitten kun on molemmilla selvänä, niin lyödään kättä päälle, että tähän pyritään.

Teuronen sanoo, että valmentajan täytyy uskaltaa puhua suoraan.

– Kun valmennettava sanoo, että haluan olla olympiakultamitalisti, valmentajan pitää pystyä rehellisesti sanomaan, mitä se vaatii. Sitten molemmat sitoutuvat työhön.

Valmentaminen on kokopäivätyötä, ei riitä, että käy vain salilla vetämässä treenit.

– Valmentajan pitää olla kartalla, mikä se kansainvälinen vaatimustaso on ja miten siihen päästään, Teuronen sanoo.

Teurosen ja Potkosen apuna on ollut Varalan urheiluopiston tukitiimi, jolta on saanut apua muun muassa fysiikkavalmennukseen ja ravitsemukseen.

– Se on tärkeää nykyaikana. Kukaan ei pysty tätä työtä yksin tekemään, ei urheilija eikä valmentaja, Teuronen muistuttaa.

– Meidän lajissa on tärkeää, että valmentaja on koko ajan hereillä, missä kansainvälinen kärki menee, miten lajin vaatimukset muuttuvat, mitä painotetaan, mitä muut treenaavat ja miten me päihitetään heidät.

Valmentajalla pitää olla myös hyvä kansainvälinen verkosto, jotta urheilija pääsee harjoittelemaan parhaiden kanssa.

– Valmentajan pitää pystyä myös lukemaan urheilijaa. Urheilijat ovat välillä niin itsepäisiä, että kun kysyy, "oletko väsynyt" niin vastaus on "en oo". Valmentajan pitää pystyä elämään hetkessä ja muokata treeniä.

– En ole sellainen ihminen, joka tekee kuukaudeksi tarkat treenisuunnitelmat. Minulla on ne päässä ja ehkä paperilla suurinpiirtein, mutta luen aika paljon sitä urheilijaa ja kropan ja mielen väsymystilaa. Siten saadaan paras mahdollinen potentiaali irti.

Kilpailuissa valmentajan rooli on enää muistuttaa urheilijaa siitä, mitä pitää tehdä ja luoda luottamuksen tunnetta ja itsevarmuutta.

– Siinä hetkellä, kun urheilija on kehään menossa, ei tarvitse kuin vähän iskeä silmää ja sanoa, että sä osaat tämän kyllä, antaa palaa.

Mira Potkonen lopetti uransa näihin olympialaisiin. Samalla loppuu myös Teurosen valmentaminen. Hän palaa syyskuussa töihin Fimlab-laboratorioon.

– Olen viimeksi kokoaikaisena ollut siellä vuonna 2016. Rion menestys mahdollisti minullekin sen, että pystyin ottamaan virkavapaata siviilitöistä, Teuronen kertoo.

– Olin muutaman ensimmäisen vuoden osa-aikaisena, että sai välillä vähän hengähtää. Silloin kun olin täysiaikaisena, kaikki lomat menivät reissuihin.

Vaikka Teuronen 13 vuotta sitten ajatteli, ettei hän ikinä ryhdy valmentajaksi, nyt sen loppuminen on harmi.

– Olisin halunnut urheilun parissa jatkaa ja kehittää ja viedä lajia eteenpäin tai mennä toisen lajin pariin. Niin paljon itse oppinut ja kehittynyt varsinkin Rion jälkeen, että nyt vasta alkaa päästä vauhtiin, niin sitten se loppuu. Mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan...

Maarit Teuronen

Entinen nyrkkeilijä ja nyrkkeilyvalmentaja

Saavutti nyrkkeilyurallaan muun muassa kaksi EM-pronssia

Valmentanut vuodesta 2008 Mira Potkosta, joka lopetti uransa Tokion olympialaisiin

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut