Täällä punkki iskee Tampereella – Paljon keskittymiä jopa lähellä keskustaa

Luonto: Ihmiset ovat merkinneet Punkkilive-palveluun eniten havaintoja Pyynikillä. Tutkijat ovat löytäneet punkkeja runsaasti myös Näsinpuistosta.

Tutkija Riikka Elo veti lakanaansa Näsinpuistossa ja tarkisti, onko sille jäänyt puutiaisia. Teemu Nurmi

Teemu Nurmi

Turun yliopiston tutkijoiden ja Pfizerin yhteistyössä kehittämä, toukokuussa avattu punkkilive.fi-palvelu kertoo, että kansalaiset ovat tehneet Tampereella tänä kesänä eniten punkkihavaintoja Pyynikillä. Siellä tehtyjä havaintoja on ilmestynyt Punkkiliven karttaan viitisentoista viimeisen 30 päivän aikana.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön kaupunkipuistoja koskeva punkkitutkimus, joka laajeni vuonna 2020 myös Tampereelle, osoittaa samaa kuin kansalaisten havainnot.

– Tutkimme viime kesänä Tampereella viisi aluetta: Kauppi, Iidesjärvi, Pyynikki, Näsinpuisto ja Rantaperkiö. Vaikka Kaupin ja Iidesjärven maastoissa on paljon puutiaisten elinympäristöksi sopivaa lehtikariketta, kosteutta ja isäntäeläimiä, tuli alueilta puutiaislöytöjä todella vähän. Näsinpuistossa ja Pyynikillä on samanlaiset olosuhteet ja niistä löytyikin puutiaisia huomattavan paljon enemmän, Tampereen luonnontieteellisen museon tutkija Riikka Elo kertoo.

Museo tekee tiivistä yhteistyötä Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmän kanssa.

Ihmiset pitävät Näsinpuistoa kivana kesäkeitaana kaupungin sydämessä ja niin taitavat ajatella eläimetkin, joiden takia puutiaiset viihtyvät Näsinpuistossa.

– Kun sataa, vesi valuu kallioista maastoa pitkin alas. Maa pysyy riittävän kosteana ja varjopaikkojakin löytyy läpi kesän esimerkiksi kallioiden juurilta, Elo perustelee.

Maanantaina tehty pikainen puutiaisenmetsästyshetki toi laihan lopputuloksen: Riikka Elon ruohikkoa pitkin vetämään lakanaan jäi yksi puutiaisentoukka.

– Takana on noin 30 päivän kuuma ja kuiva kausi. Puutiaiset ovat sellaisena aikana epäaktiivisia ja viettävät aikaa maaperäkarikkeen seassa. Heinikossa lymyäminen auringonpaisteessa vie energiaa ja sitä puutiaiset haluavat nyt säästää.

Yliopiston tutkimustulokset ja ihmisten Punkkiliveen ilmoittamat havainnot saattavat poiketa toisistaan, sillä jossain puistossa voi kulkea koiran kanssa kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin toisessa ja potentiaalisia havainnontekijöitä on siis paljon enemmän.

Tutkija Riikka Elo muistuttaa myös, että punkkilajit voivat mennä ihmisillä sekaisin. Suomessa tauteja levittäviä puutiaislajeja on kaksi, mutta punkkilajeja on yhteensä noin 1500.

Joskus puutiaisen voi sekoittaa myös pieneen hyönteiseen, kuten kovakuoriaiseen.

Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtori Eero Vesterisen mukaan puutiaistutkimuksesta on tarkoitus tehdä monivuotinen hanke ja vasta vuosien kuluttua voidaan tulkita perusteellisemmin, onko puutiaisten määrä lisääntynyt Tampereen kaupunkipuistoissa.

– Viime vuonna tutkimusta tehtiin syyskuuhun. Tänä vuonna sitä jatkamme tutkimusta pidemmälle kunnes puutiaisia ei tule enää tutkimuslakanaan, tarvittaessa vaikka joulukuuhun asti, jos lumi ei silloin peitä maata, Riikka Elo toteaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut