Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tamperelaisen vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Tamperelaiselle jalkapalloseuralle laskettiin arvo: loppusummaksi 10 miljoonaa euroa – Näin hurjaan lukemaan päädyttiin

Esimerkiksi jalkapallon pelaajien hintoja arvioivan Transfermarkt-sivuston avulla voi pelaajien markkina-arvot ynnäämmällä laskea hinnan seurajoukkueelle.

Nyt jalkapalloseurojen arvoa voi laskea myös erilaisella laskutavalla.

Metodina on Suomen Palloliiton johdolla tehty UEFA SROI-mallinnus (Social Return on Investment) ja kohteena tamperelainen perinteinen TPV.

Loppusumma on... 10 miljoonaa euroa.

Mainitun mallinnuksen perusteella Tampereen Pallo-Veikkojen toiminta tuottaa taloudellisina, terveydellisinä ja sosiaalisina vaikutuksina yhteiskunnalle 10 miljoonan euron vuosittaisen hyödyn.

– Kentän laidalla näemme päivittäin sen merkityksen, mikä valmentajien, huoltajien, joukkueenjohtajien ja muiden vapaaehtoisten käyttämällä ajalla lasten elämään on. On kuitenkin motivoivaa nähdä numeroina myös työn laajempi vaikuttavuus, sanoo TPV:n varapuheenjohtaja Niko Honkonen seuran tiedotteessa.

Mallinnuksen mukaan Tampereen Pallo-Veikkojen suorat taloudelliset vaikutukset yhteiskuntaan ovat 5,2 miljoonaa euroa, terveysvaikutukset 3,3 miljoonaa euroja ja sosiaaliset vaikutukset 1,6 miljoonaa euroa. Suurin osa hyödyistä syntyy noin 250 vapaaehtoisen toiminnasta yli 1300 juniorin kanssa.

– Seuran palkatun organisaation tärkein tehtävä on luoda laadukkaat puitteet toiminnalle, niin olosuhteiden, koulutuksen kuin ohjeistuksienkin suhteen. TPV:ssä ei kasvateta ainoastaan jalkapalloilijoita, vaan tavoitteena on antaa mahdollisuus kasvaa ihmisenä erilaisissa rooleissa, kertoo Niko Honkonen.

Tampereen Pallo-Veikkojen tuleva strategiatyö on valmistumassa syksyllä. SROI-mallinnus toimii myös tulevaisuudessa mittarina kehitystyön onnistumisesta.

UEFA SROI -mallinnusohjelma perustuu yli sataan tieteelliseen tutkimukseen ja sitä tehtäessä on kuultu asiantuntijoita muun muassa Euroopan kansallisista keskushallinnoista, yliopistoista ja lajiliitoista. Mallinnuksessa käytetään EU:n ja WHO:n tutkimustietoa ja tietokantoja. Suomessa tietolähteinä ovat lisäksi olleet mm. KIHU, THL, Likes, Valtion liikuntaneuvosto ja Tilastokeskus