Merikapteeni jätti risteilijät ja siirtyi sisävesille – Tampereen uuden satamavastaavan mielestä kaikki ovat tasa-arvoisia järven virkistyskäyttäjiä
Korona-ajan kotimaassa pysymisen myötä veneilyn suosio on räjähtänyt käsiin.
– Meillä myydään monessa satamassa eioota, mitä tulee satamapaikkoihin. Olen ollut lähes kaikkien tamperelaisten veneilyseurojen kanssa tekemisissä ja myös seuroilla on laiturit ja talvipaikat täynnä, kertoo Tampereen uusi satamavastaava Tuomas Salovaara.
Salovaara toteaa, että satamatoimiston päätehtävä on luoda hyvät ja turvalliset virkistysalueet vesistön käyttäjille.
– Sanon tämän näin siksi, että meillä on moottori- ja purjeveneilijöitä, melojia, surffareita, leijasurffareita, vesijetteilijöitä, saunalauttailijoita ja jopa kelluva iglu, Salovaara sanoo.
– Kaikki ovat minun mielestä tasa-arvoisia järven virkistyskäyttäjiä, kunhan vain huomioidaan toiset vesistöjen ja rantojen käyttäjät.
Vesistö on tamperelaisille rakas.
– Sen huomaa tuhansista venepaikkavarauksista ja kymmenistä satamavastaavalle tulevista puheluista, Salovaara sanoo ja muistuttaa, että Tampere on käytännössä kokonaan rantaviivaa.
– Rannikolla sitä ei ymmärretä.
Salovaara on opiskellut ensin taloushallintoa Tampereen ammattikorkeakoulussa ja tehnyt sen alan töitä. Veneily ja navigointi ovat olleet hänelle aina harrastuksia.
– 2000-luvun vaihteessa innostuin lukemaan itseni merikapteeniksi.
Sen jälkeen Salovaara työskentelikin 20 vuotta maailman merillä. Ensin kymmenen vuotta risteilijöillä joka puolella maapalloa: Alaskassa, Karibialla, Tyynellämerellä, Persianlahdella ja Intian valtamerellä. Viimeiset vuodet Salovaara on työskennellyt Finnlinesilla yliperämiehenä pääosin Itämerellä ja Välimerellä.
– Yliperämiehen tehtäviin kuuluu lastin käsittelyä, laivan kunnossapitoa ja kansiosaston johtaminen, Salovaara sanoo.
– Tampereella oli ainutlaatuinen mahdollisuus löytää sisämaakaupungista tehtävä, jossa voi kehittää veneilyä ja satamatoimintoja ja tulee talouspuolikin mukana.
Tampereen satamatoiminnoissa on vielä kehitettävää. Vuonna 2020 on otettu käyttöön sähköinen venepaikkojen varauspalvelu eikä se ole vielä täydellinen. Toinen kehityskohde on varsinainen satamainfra.
– Meillä on useita kehityskaaren alkuvaiheessa olevia alueita, kuten Hiedanrannan satama-alue ja tuleva Viinikanlahden kaupunginosa.
Naistenlahden satama-alueen ympäristöä on myös tarkoitus kehittää ja Mustalahdessa on uusi kaava.
– Se vaatii isoja satamainvestointeja. Lisäksi meillä on Santalahden satama, johon keskitetään kaupallisia palveluita, kuten vesijettejä ja saunalauttoja. Sitä aluetta pyritään kehittämään toiminnallisena satamana.
Salovaara kertoo, että Tampereella on työn alla lähialueiden melontaverkoston kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on kehittää seudullista vesistöreittiä niin, että veneilijä voi liikkua paikasta toiseen ja tietää saavansa jostain yhdenlaista palvelua ja toisaalta toisenlaista.
– Uskon, että nykyinen vesilläliikkuja haluaa käydä kahvilla ja vierasvenesatamissa ja mennä paikasta toiseen. Siinä seurat ovat yksi olennainen linkki, Salovaara sanoo.
– Meillä on upeita, aktiivisia veneily- ja pursiseuroja, joilla on tärkeä rooli palveluiden tarjoamisessa, mutta myös koulutus- ja harrastusympäristön tarjoamisessa.
Tuomas Salovaara
48-vuotias viidennen polven tamperelainen
ennen satamavastaavan tehtävää työskennellyt Finnlinesilla yliperämiehenä
harrastaa veneilyä: on sekä moottoriveneilijä että purjehtija kuin myös avomerilaivuri ja merikapteeni
