Saadaanko Tarastenjärvellä maan alta lämpöä? – "Tämä on polttoon perustumaton tekniikka ja päästötön..."

Tulevaisuus: Tampereella on alkanut hanke, jossa etsitään syvää geolämpöä.

Onnistutaanko Tampereella saamaan lämpöä maan alta? Tarastenjärvellä alettiin keskiviikkon porata geolämpökaivoa, jonka toivotaan olevan osa tulevaisuuden ratkaisua kaupunkien lämmittämiseen päästöttömästi. Poraus ei ole edennyt vielä kovin pitkälle, sillä tällä viikolla on tehty vielä viimeisiä säätöjä laitteistoon. Tämän hetken arvion mukaan kunnon poraus voi alkaa ensi viikolla.

Tavoitteena on päästä kolmeen kilometriin.

Hanketta vetävä Tampereen Sähkölaitoksen johtaja Jukka Joronen kertoo, että kyseessä on demonstraatio vesivasarateknologiasta. Sähkölaitos pyrkii yhdessä 14 muun suomalaisen energiayhtiön ja eteläkorealaisen poranvalmistajan kanssa kehittämään ja tutkimaan mahdollisimman hyvää ja tehokasta porausteknologiaa oikein syvän lämpökaivon tekemiseen.

– Se, miksi kaivon pitää olla syvä, liittyy siihen, että pyrimme hakemaan ratkaisuja kaupunkien lämmittämiseen. Tämä on polttoon perustumaton tekniikka ja päästötön. Geolämpö ei tarvitse polttoainelogistiikkaa eikä isoa tonttia, Joronen sanoo.

– Tässä tarvitsee mennä syvälle siksi, että kaupunkien lämmittämisessä verrattuna talojen tai yksittäisten kiinteistön lämmittämiseen, pyritään hakemaan niin lämmintä vettä, että sitä voidaan suoraan syöttää kaukolämpöverkkoon eikä tarvittaisi lämpöpumppuja, jotka vievät sähköä.

Kolmen kilometrin syvyydestäkin lämpöä on mahdollista saada, mutta se vaatii lämpöpumppua. Suoraan kaukolämpöverkkoon kelpaavaa löytyy vasta arviolta seitsemän kilometrin syvyydestä.

Me toivomme, että pystymme osoittamaan tämän porausteknologian kustannustehokkaaksi.

– Se on haaste, että kun etsitään näitä tällaisia uusia lämmöntuotantoteknologioita, miten saadaan tehtyä lämpöä niin, että se ei talvella huippupakkasella vie hirveästi sähköä. Sellaisia haasteita energiajärjestelmiin liittyen, jotka tekevät syvästä geosta mielenkiintoisen.

Poraus tapahtuu suljetussa vesikierrossa. Maan uumenista tuleva vesi ja sen mukana tuleva kiviaines kerätään kontteihin. Kivet painuvat konttien pohjalla, mutta vesi jatkaa kiertoaan järjestelmässä. Kun kontti täyttyy, kiviaines viedään naapuriin Tarastenjärven jätekeskukseen.Itse porausreikä on alussa 17,5 tuumaa ja pohjalla noin 10,5 tuumaa eli noin 25 senttimetriä.

Tampereella ei siis vielä olla siinä pisteessä, että lämpö tulisi maan alta jokaiseen tamperelaiskotiin.

– Tässä ei rakenneta laitosta, vaan demonstroidaan porausteknologiaa. Tämä on tutkimusprojekti, Joronen sanoo.

Joronen ei vielä arvioi projektin onnistumisedellytyksiä. Se, että alettaisiin rakentaa varsinaista laitosta, vaatii, että saataisiin kehitettyä mahdollisimman kustannustehokas porausteknologia.

– Me toivomme, että pystymme osoittamaan tämän porausteknologian kustannustehokkaaksi ja että saamme tietoa, kuinka nopeasti pystyy tekemään, mitä se maksaa, mitkä ovat lämpötilat ja mitkä ovat kallio-olosuhteet. Toivottavasti tämän jälkeen osataan arvioida paremmin, että jos jatketaan eteenpäin, minkälaisia haasteita on edessä ja pystytään tekemään päätöksiä jatkamisesta.

Tutkimusprojektin tavoitebudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Kaupunkilämpö

Energiayhtiöt testaavat Tampereella

Energiayhtiöiden muodostama Kaupunkilämpö-konsortio testaa vesivasaratekniikkaa Tarastenjärvellä,.

Aluksi porataan kolme kilometriä syvä kaivo.

Tavoitteena on selvittää, voiko nyt käytetyllä tekniikalla saada geolämpöä maaperästä.

Hankkeessa ovat mukana Alva-yhtiöt, Etelä-Savon Energia, Kangasalan Lämpö, Kuopion Energia, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Leppäkoski Group, Napapiirin Energia ja Vesi, Oulun Energia, Pori Energia, Porvoon Energia, Savon Voima, Tampereen Sähkölaitos, Vaasan Sähkö ja Vantaan Energia.

Porausteknologia tulee Etelä-Koreasta HanJin D&B:ltä ja operaattorina toimii Thermo Rock Oy.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut