Joka neljäs on ollut huolissaan läheisensä ajoterveydestä. Omaa ajoterveyttään puolestaan on murehtinut 12 prosenttia, käy ilmi Liikenneturvan kyselystä.
Läheisen kanssa on vaikea ottaa ajoterveyttä puheeksi, toteaa moni kyselyyn vastanneista.
– Kysely kertoo selvästi, että ajoterveys on monen suomalaiskodin kuuma peruna. Eritoten alueilla, joissa ei ole toimivaa julkista liikennettä ja välimatkat ovat pitkät, monelle oma auto on väline, jota tarvitaan itsenäiseen liikkumiseen ja arjesta selviytymiseen, sanoo tiedotteessa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.
Ajoterveysasiat eivät kosketa pelkästään ikääntyviä, sillä monella suomalaisella on joku perussairaus. Suomessa on esimerkiksi noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa ja muistisairaiden määrä on kasvussa.
– Diabeteksen hyvä hoito tukee myös ajoterveyttä. Jos diabeetikon käytössä oleva insuliini tai lääkitys lisää matalan verensokerin riskiä, ajamaan lähtiessä on hyvä tarkistaa verensokeri, toteaa tiedotteessa Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koski.
Matalaan verensokeriin pitää varautua ja Kosken mukaan sen voi tehdä jemmaamalla hanskalokeroon nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten sokeripaloja, rusinoita tai glukoosipastilleja.
– Myös korkea verensokeri vaikuttaa ajoterveyteen ja hidastaa esimerkiksi reaktioaikaa.
Jos verensokeritasapaino ei pysy omissa tavoitteissa, Koski kehottaa olemaan jo ajoterveydenkin kannalta yhteydessä omaan hoitopaikkaan.
Muistiliiton neuvontakoordinaattorin Mailis Heiskasen mukaan muistisairaus ei alkuvaiheessa yleensä ole ongelma ajamiselle.
– Tärkeää on tunnistaa muistisairaus ajoissa ja saada oikea-aikaista ja oikeanlaista hoitoa. Lääkärille menoa ei kannata viivyttää sen takia, että pelkää ajo-oikeuden menettämistä. Sairauden hoito tukee usein myös ajoterveyttä, Heiskanen toteaa.
Sairaana on pysyttävä poissa liikenteestä. Aina ei kuljettaja itse huomaa ajoterveydessä tapahtuvia muutoksia.
Auto voidaan kokea myös ainoaksi tavaksi lähteä terveyskeskukseen.
– Tässä pitää olla järki mukana. Jos on huono olo tai puristaa rinnasta, ei missään nimessä pidä lähteä itse ajamaan, vaikka kohteena olisikin terveyskeskus tai sairaala, tähdentää Liikenneturvan tiedotteessa Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski.
Hänen mukaansa jokaisen on puututtava, jos näkee, että läheinen pyrkii rattiin huonovointisena tai sairaana.
– Silloin tarjoudutaan itse kuskiksi tai soitetaan taksi. Hätätilanteessa on soitettava 112:een ja hälytettävä ambulanssi paikalle.
Liikenneturvan kyselyyn ajoterveydestä vastasi viime marras-joulukuussa 1 017 henkilöä, joista autoilevia oli 81 prosenttia.