Viime vuosi oli hengitysteiden kautta tarttuvien infektoiden osalta hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät viime vuonna merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen.
Esimerkiksi influenssa A-löydöksiä oli reilut 10 200, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä influenssakaudella.
Niin ikään pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteristä.
– Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg tiedotteessa.
Ainoa poikkeus ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Samankaltaisia havaintoja on ollut myös muissa maissa. Tätä selittänee osin se, että alkoholipitoinen käsihuuhde ei tuhoa rinoviruksen tartuttavuutta.
Listeriatartuntojen määrä sen sijaan jatkoi kasvuaan. Suolistoinfektioista listeriatartuntoja todettiin 93, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2019 ja tähän mennessä suurin tartuntatautirekisteriin ilmoitettu määrä vuodessa.
THL:n mukaan listeriainfektiot ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 2009 lähtien. Listeria tarttuu yleensä eläin- tai kasviperäisistä elintarvikkeista ja valmisruuista, joita säilytetään pitkään kylmässä. Suomessa riskielintarvikkeita ovat erityisesti graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet.
Kampylobakteeri on yleisin suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2 074 kampylobakteeritartuntaa. Määrä on reilu puolet vähemmän kuin vuonna 2019, mutta kotimaasta peräisin olevien tartuntojen osuus oli aiempia vuosia suurempi.
– Viime vuonna matkustusrajoitukset saattoivat lisätä kotimaisten tartuntojen osuutta, mutta niiden määrä on ollut kasvussa jo vuodesta 2010 lähtien. Tartuntojen alkuperästä tarvitaan vielä lisää tietoa, jotta torjuntatoimia voidaan kohdentaa entistä paremmin, Hannila-Handelberg sanoo.
Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen lisääntyivät koronavuonna, mikä vaikutti puutiaisvälitteisten eli punkkien levittämien tautien esiintyvyyteen. Tautien tapausmäärät pysyivät kuitenkin melko vakaina.
Suomessa todetaan vuosittain noin 6 000-7 000 borrelioositapausta. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2 064 tapausta, jotka edustavat pääosin taudin levinnyttä vaihetta eli myöhäisborrelioosia.
Lisäksi avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään kirjattiin kliinisten oireiden perusteella noin 4 200 borrelioositapausta.
Puutiaisaivotulehdustapauksia ilmoitettiin 91, mikä on hieman enemmän kuin edellisinä vuosina. Tartuntoja todettiin aiempien vuosien tapaan eniten saaristo- ja rannikkoalueilla.
Viime vuonna kansallinen puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajeni rajatuille alueille Kirkkonummella ja Sipoossa.