Kuntien sairauspoissaolot pysyivät aisoissa koronavuonna – kahden eri ikäluokan kohdalla erot ovat suuret

Kodinhoitajat olivat yksi ammattiryhmä, joka joutui ensimmäisenä koronavuonna lujille. Kuvituskuva. Johannes Wiehn
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Kuntien työntekijöiden sairauspoissalot eivät lisääntyneet merkittävästi ensimmäisenä koronavuonna, mutta poissaolojen kärjessä olivat edelleen muun muassa hoitajat, lastentarhanopettajat ja laitoshuoltajat.

Työterveyslaitoksen tuoreiden tilastojen mukaan kuntien työntekijät olivat viime vuonna poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää.

Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia.

Vuonna 2019 poissaolojen määrä oli 16,5 päivää, mikä vastasi pidemmän ajan keskiarvoa.

Koronavuonna ammattiryhmien erot sairauspoissaoloissa kasvoivat. Esimerkiksi useissa hoitoalan ryhmissä sairauspoissaolot lisääntyivät selkeästi.

Kärjessä olivat edelleen ammatit, joissa tehdään ruumiillista työtä. Koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21-29 päivää vuodessa.

Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla, keskimäärin 6-8 päivää.

Kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä yleistyivät yli kahdeksan päivän, mutta myös 1-3 kuukauden mittaiset sairauspoissalokertymät.

Sen sijaan hallinto- ja suunnittelutehtävissä työskentelevistä aiempaa harvempi oli pois töistä sairauden vuoksi.

Työterveyslaitos on seurannut Kunta10 -tutkimuksessa työntekijöiden sairauspoissaoloja parikymmentä vuotta.

Koronapandemia lisäsi sekä Kunta10-kyselyn tulosten että sairauspoissaolotilastojen valossa työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, kertoo tiedotteessa Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

– Toisaalta koronapandemia lisäsi poissaoloja tietyissä ammattiryhmissä myös tiukentuneiden ohjeistusten vuoksi. Pienessäkään nuhassa ei voinut mennä töihin, ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja. Meidän tilastossamme 1-3 päivän poissaolojaksot ovat vähentyneet ja tätä pidemmät hieman lisääntyneet, Ervasti toteaa.

Myönteistä kehitystä tapahtui yli 50-vuotiaissa, joiden sairauspoissaolot jatkavat laskuaan.

Huolena sen sijaan on, että alle 30-vuotiailla kuntien työntekijöillä sairauspoissaolot kasvoivat vuodesta 2019 ja heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kuin 30-50-vuotiailla.

Ervasti katsoo tulosten antavan aihetta huoleen nuorten työntekijöiden osalta.

– Toisaalta nuoret usein työskentelevät ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon. On siis vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Rohkaisevat tulokset ikääntyvissä työntekijöissä antavat aihetta olettaa, että työkyvyn tukitoimet ovat olleet tuloksellisia ja ne on kohdistettu oikein.

Koronavuonna aiempaa harvempi siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden takia, ilmenee Kevan eläketiedoista. Etätöihin siirtymisen myötä myös työtapaturmien määrä väheni vuoden aikana erityisesti hallinnossa, suunnittelussa ja toimistotöissä.

Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni viime vuonna.

Sairauspäivärahaa maksettiin noin 14,5 miljoonalta päivältä, mikä oli noin viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Etuuskuluja kertyi 819 miljoonaa euroa. Joka kolmannen päivärahapäivän perusteena olivat mielenterveyden häiriöt.

Sairauspoissaoloja vähensivät koronaepidemian aiheuttamat muutokset, kuten lisääntynyt etätyö, kontaktien väheneminen, työllisyyden muutokset sekä muutokset hoitoon hakeutumisessa ja hoitoon pääsyssä.

Myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien pitkään jatkunut kasvu tyrehtyi viime vuonna.

– Vaikka esimerkiksi masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät viime vuonna yleisesti vähenivät, ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien kasvu jatkui. Koronaepidemian aikana ja jälkeen on edelleen tärkeää seurata ja ehkäistä erityisesti mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren tiedotteessa.

Kommentoi

Mainos: Pirkanmaan Osuuskauppa

Kuka olet ilman titteliäsi? Ihmisten työpaikan mallit kertovat

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut