Kuplaseinä korvaa suojaverhon Halkoniemessä – ilmakuplat estävät aallonmurtajan rakentamisen nostattaman hienoaineksen leviämisen Näsijärvellä

Veneily: Uuden aallonmurtajan rakentaminen venyi pakkasten vuoksi eikä Halkoniemen veden samentuma poistunut ajallaan. Siksi sataman edustalle asennettiin nyt kuplaverho, joka suojaa Näsijärveä ja mahdollistaa veneilyn.

Halkoniemen sataman edustalla kulkevan suojaverhon puomiin on asennettu vesiputki, jossa on reikiä. Putkeen tuotetaan ilmaa kompressorilla, jolloin putken rei’istä nousee ilmaa ylöspäin. Näin satama-alueella ruoppauksesta syntynyt hienoaines ei pääse leviämään Näsijärvellä. Riina Haapala

Riina Haapala

Halkoniemen sataman edustalle on asennettu kuplaverho. Verhon ideana on pitää aallonmurtajan rakentamisesta syntynyt hienoaines sataman puolella, mutta päästää veneilijät Näsijärvelle.

Työmaapäällikkö Mikael Salonen Tampereen Infralta kertoo, että periaatteeltaan kuplaverho on hyvin yksinkertainen: kompressorilla tuotetaan paineilmaa vesiputkeen, jossa on reikiä. Ilman tullessa ulos rei’istä muodostuu ilmakuplia, jotka nostavat virtausta ylöspäin. Virtaus pyöräyttää hienon aineksen takaisin rantaan päin, mikä vähentää hienoaineksen siirtymistä vesistön puolelle.

Kuplaverho pitää hienoaineksen sataman puolella, mutta veneet pääsevät läpi. Antti Ukonjärvi

Suojaverho ja aallonmurtajan rakentaminen liittyvät Niemenrannan uuteen pienvenesatamaan. Niemenrannan ja Halkoniemen sataman välille asennettiin viime vuoden lopulla suojaverho, jolla estetään veden samentuminen alueen ulkopuolella. Halkoniemen satamassa olevat veneet eivät pääse Näsijärvelle suojaverhon ollessa paikallaan.

Tavoitteena oli, että aallonmurtaja olisi ollut valmis jo tänä keväänä ja suojaverho olisi voitu poistaa jo toukokuun alussa, mutta aikataulu ei toteutunut.

Aallonmurtajaa ehdittiin tehdä 200 metriä ja 50 metriä jäi tekemättä.

– Jääkansi tuli niin paksuksi, että ruoppauksen hinta olisi nousut niin kovaksi, ettei olisi pysytty budjetissa, Salonen kertoo.

Töitä tehtiin kahdessa vuorossa, mutta kun lämpötila laski alle 25 pakkasasteeseen, ehti järveen muodostua öisin tauon aikana jääkansi ja aamuvuoro jouduttiin aloittamaan aina jäätöillä.

Kuplaverhon erottaa selkeästi. Antti Ukonjärvi

Salonen kertoo, että samentuman poistumiseen oli varattu 30 vuorokautta. Selkiytymisaikaa kuitenkin lisättiin: työt lopetettiin maaliskuun alussa, kun suunnitelman mukainen lopetus olisi ollut huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Ely-keskus kuitenkin katsoi, ettei samentuma siltikään poistunut riittävästi. Ely on kuitenkin hyväksynyt viimeisen vaihtoehdon eli kuplaverhon.

Salonen kertoo, että järvessä olevaa suojaverhoa lasketaan alas osittain kolmen puomin matkalta ja väliin viritetään kuplaverho. Näin veneet pääsevät liikkumaan Näsijärvelle, mutta samentuma pysyy aisoissa.

– Veden laatua mitataan ja kun hienoaineksen määrä alittaa rajan, otetaan kuplaverho pois, Salonen sanoo.

Jos hienoaineksen määrä ei alene riittävästi, verho pysyy paikallaan syksyyn asti.

– Viime vuonna meni marras-joulukuun taitteeseen ennen kuin päästiin aloittamaan työt. Tänä vuonna töitä jatketaan viimeistään lokakuun puolivälin jälkeen ja valmiiksi saadaan vuoden loppuun mennessä. Murtajaa voi tehdä pakkasellakin, mutta ruoppaus on se ongelma.

Kuplaverhon asennuksesta ei Salosen mukaan tule juuri lisäkustannuksia: vesiputki ja muut osat eivät ole erityisen kalliita ja kompressorille on jatkokäyttöä.

– Asennuksesta ei tule ekstraa, joka tapauksessa puomit olisi laskettu joko ilman kuplaverhoa tai kuplaverhon kanssa, Salonen sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut