Naapurit: Tavoitteena on, että alueella asuisi 8000 ihmistä vuonna 2050.
Lempäälän kunta valmistelee yleiskaavaehdotusta Sääksjärven alueesta. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta ja seuraavaksi tehdään ehdotus ennen kuin kaava viedään hyväksyttäväksi.
Ennen kaavoituksen etenemistä tarkempiin suunnitelmiin, odotetaan Ely-keskuksen ja Väyläviraston yva-työn eli ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia.
Ely-keskus ja Väylävirasto tutkivat parhaillaan valtatie 3:n parantamista ja vaihtoehtoja sen toteuttamiseen. Lempäälän kunnan yleiskaavoittaja Sini Suontausta kertoo, että valtatie 3:n parantamisen vaihtoehtoja ovat oikaisu ja/tai lisäkaistat sekä vähäisiä parantamistoimenpiteitä sisältävä 0+ vaihtoehto. Tällä hetkellä Sääksjärven kaavaluonnoksen kokonaisrakenteen ratkaisut pohjautuvat maakuntakaavan ratkaisuihin.
– Jos yva-työssä päädytään siihen, ettei tule oikaisua, täytyy miettiä kaavaratkaisuja uusiksi alueen länsiosassa, Suontausta sanoo.
Suontausta arvioi, että ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten pitäisi tulla kesän jälkeen.
Uudella yleiskaavalla Sääksjärvestä halutaan tehdä aluekeskusmaisempi. Alueen kehittäminen on ollut pitkäaikainen tavoite, mikä näkyy vuonna 2017 tehdyssä Pirkanmaan maakuntakaavassa sekä kunnan strategisessa yleiskaavassa. Vuonna 2019 tehty strateginen yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, koska siitä on valitettu.
Tavoite on, että alueella asuisi 8000 asukasta vuonna 2050.
– Halutaan Lempäälän keskustan lisäksi toinen aluekeskus.
Kaavaan on suunniteltu täydennysrakentamista, juna-asema, uusia palveluita ja työpaikkoja. Tavoitevuosi on 2050, jolloin kaava olisi kokonaisuudessaan toteutunut. Kaikkea ei rakenneta kerralla, vaan alue asemakaavoitetaan osissa.
– Tavoite on, että alueella asuisi 8000 asukasta vuonna 2050, Suontausta kertoo.
Tällä hetkellä Sääksjärven yleiskaavoituksessa olevalla alueella asuu noin 4000 asukasta.
Sääksjärven keskustan alueelle on suunniteltu nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä. Alueelle on asetettu rakennuskielto. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva kielto voidaan asettaa yleiskaavan teon ajaksi. Sillä estetään rakentaminen, joka olisi vastoin tekeillä olevan kaavan tavoitteita.
– Kun alueesta halutaan tiiviimpi, ei haluta, että sinne rakennettaisiin esimerkiksi uusia omakotitaloja. Kielto ei estä rakentamista, jos se on yleiskaavan tavoitteiden mukaista, Suontausta kertoo.
Keskustan alueelle on suunniteltu nykyistä monipuolisempaa asumista: kerrostalojen lisäksi alueelle voi tulla rivitaloja, kaupunkipientaloja ja pienkerrostaloja.
– Sääksjärvestä tulee muodostumaan liikenteellinen solmukohta, kun kakkoskehä ja juna-asema rakentuvat. Se houkuttelee myös kaupoja, palveluita ja asukkaita.
Suurimmat muutokset keskustan lisäksi tulevat junaradan länsipuolelle, joka on nyt metsäaluetta.
– Alueella on tällä hetkellä paljon vaikeasti kuljettavia polkuja. Tulevaisuudessa virkistykselle varatuille alueille tulee rakennetumpia esteettömiä reittejä.
Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 17,5 neliökilometriä. Pinta-alasta neljäsosa on kaavoitettu asumiselle. Työpaikka-alueita on kaavasta noin 18 prosenttia. Lisäksi kaavaan on merkitty keskusta-alueen lisäksi erillisiä palvelualueita ja 2 kehän ja valtatie 3:n liittymien luo kmt-alueita, joille voi rakentaa vähittäiskaupan suuryksikön.
Tarkkaa arviota siitä, koska alueella päästään rakentamaan, ei pysty vielä sanomaan.
– Yleiskaavaprosessi kestää ainakin ensi vuoteen, Suontausta kertoo.
Sen jälkeen on vielä asemakaavoitus ennen kuin varsinainen rakentaminen voi alkaa.
– Jos esimerkiksi keskustassa nykyinen asemakaava on yleiskaavan mukainen, niin sinne voi jo rakentaa, mutta yleiskaavassa osoitetut uudet alueet pitää ensin asemakaavoittaa. Valtatie 3:n oikaisu on ajoitettu vasta 2030-luvulle. Menee useampi vuosi vielä ennen kuin alueella tapahtuu suurempia muutoksia.