Miten käy lehmuksen ja vaahteran ilmastonmuutoksessa? – Suuri tutkimushanke: Tampereella kokeillaan 50 uutta katupuulajia

Luonto: Ilmastonmuutoksen vuoksi Tampereella kokeillaan, mitkä puulajit voisivat menestyä täällä.

Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki kertoo, että ensimmäiset puut istutettiin Tampereelle syksyllä. Kuvassa Pyynikille istutettu valkopyökki ja koreanvaahteroita. Jyrki Lehtimäki

Riina Haapala

Ilmastonmuutos tuo Tampereen puulajistolle uhkia, mutta myös mahdollisuuksia. Ilmaston lämmetessä etelässä viihtyvät taudit ja tuholaiset pyrkivät myös pohjoiseen. Suomessa on oltu talven ja pakkasten ansiosta turvassa, mutta leudot talvet ovat mahdollistaneet kasvitautien menestyksen.

– Meillä on kohtuullisen rajallinen puuvalikoima käytössä. Puistolehmus on dominoiva laji, sanoo Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki.

Lehtimäki kertoo, että lähes jokaiselle puulajille on oma kasvitautinsa. Jos lajisto on kovin yksipuolinen, tauti voi pahimmassa tapauksessa viedä ison osan kaupunkipuista.

– Muualla Euroopassa esimerkiksi jalavatauti on tuhonnut suuren osan jalavapuista. Me haluamme varautua tähän.

Toisaalta ilmaston lämpenemisen myötä Suomessa ja Tampereella voivat menestyä uudetkin puulajit. Tässä on merkitystä puun alkuperällä: esimerkiksi bulgarialainen vaahtera menestyy Suomessa huonommin kuin kotimainen vaahtera.

– Mustilan arboretum on etsinyt Suomessa kestäviä alkuperiä jo yli sata vuotta.

Tampereen kaupunki onkin nyt aloittanut yhteistyön Mustilan arboretumin kanssa. Kahdeksanvuotisessa hankkeessa kokeillaan noin 50 puulajin menestymistä Tampereella. Esimerkiksi vaahteroita on seitsemää erilaista lajia.

– Esimerkiksi punavaahteraa meillä ei kasva Tampereella kaupungin alueella yhtään kappaletta. Tämä on laji, jota saa taimimyymälöistä, mutta alkuperä ja kestävyys ovat kysymysmerkki. Mustilassa on hyvää alkuperää oleva punavaahtera, joka lisääntyy luontaisesti. Sitä alkuperää istutetaan 30 kappaletta Tampereen puistoihin.

Ensimmäiset kaksi punavaahteran tainta tulevat Tampereelle tänä keväänä. Kaikkiaan yksittäisiä taimia tulee 1500 kappaletta, 30 jokaista lajia.

– Ne tulevat vähän eri aikoina ja niitä istutetaan erilaisiin paikkoihin. Ei istuteta niitä nippuun parhaille kasvupaikoille, vaan vähän karuihinkin paikkoihin, että saadaan kokemusta, kestävätkö ne ja mitä ne kestävät Tampereella. Esimerkiksi katualue on kovempi paikka kasvaa kuin suojaisa Sorsapuisto.

Kokonaan uusi puulaji on euroopanpyökki, jota kasvaa esimerkiksi Etelä-Ruotsissa. Harrastajat ovat kasvattaneet pyökkejä jo useita vuosia, joten sen voidaan olettaa menestyvän Tampereella. Paras, Tampereen oloihin sopiva siemen ei kuitenkaan välttämättä tule Ruotsista.

– Vielä talvenkestävämpi voi olla Balkanilla vuoristossa, Lehtimäki kertoo.

Tätä selvitys- ja etsintätyötä tekee Mustilan arboretum, sillä siellä on Lehtimäen mukaan paras asiantuntemus parhaiden alkuperien etsimiseen.

Viime syksynä istutettiin 20 ensimmäistä tainta. Joukossa oli muun muassa lännenpagodikanukkaa, valkopyökkiä, japaninsiipipähkinää ja koreanvaahteraa. Tänä keväänä istutetaan toinen erä, jossa on muun muassa keltakoivua, purppurapihtoja, tähkävaahteroita ja punavaahteroita.

Istutettavien puulajien lista on käyty läpi myös kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Tampereen kaupunkipuulinjauksessa on sitouduttu siihen, ettei kaupunki istuta vieraslajilistan lajeja eikä niitä haluta tuoda kaupunkiluontoon nytkään.

Sen sijaan tavoitteena on löytää puulajeja, jotka menestyvät Tampereella.

– Oleellinen osa on, että kun löydetään kestäviä alkuperiä, niin meidän täytyy organisoida sen alkuperän lisääminen ja jatkokasvatus, ettei tämä jää pelkäksi kokeiluksi.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut