Rikollisten suosimasta pimeästä verkosta löytyy runsaasti suomalaisten sähköpostiosoitteita. Sinne on päätynyt salasanoineen liki puolet viimeisen vuoden aikana testatuista sähköpostiosoitteista.
Koronavuosi on parantanut suomalaisten suojautumista tietomurtoja vastaan, kertoo nettirikosten ehkäisyyn ja seurausten minimoimiseen erikoistunut vakuutuspalveluyritys mySafety.
Samaan aikaan identiteettivarkausyritysten määrä on kuitenkin lisääntynyt hälyttävästi. Noin 760 000 henkilöä joutui identiteettivarkausyrityksen kohteeksi ja noin 45 000 menetti identiteettitietonsa rikollisille.
Viime keväänä mySafety toi kuluttajille maksuttoman Hakkeroitu.fi-palvelun, jossa voi tarkistaa, ovatko henkilökohtaiset tiedot, kuten sähköpostiosoite ja salasana, vuotaneet nettiin.
Vuoden sisällä palvelussa on testattu yli 49 000 sähköpostiosoitetta.
– Lähes 50 000 testatusta sähköpostiosoitteesta joka toisen suomalaisen sähköpostiosoite ja salasana löytyivät rikollisten suosimasta pimeästä verkosta. Kärkeä pitävät Hotmail.com-osoitteet, kertoo mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund tiedotteessa.
Fagerlundin mukaan testatuista Hotmail.com-osoitteista peräti 70,1 prosenttia oli hakkeroitavissa eli sekä sähköpostiosoite että salasana olivat vuotaneet pimeään verkkoon.
Toiseksi eniten pimeästä verkosta löytyi salasanoineen Kolumbus.fi-osoitteita. Seuraavina olivat Luukku.com-osoitteet, Gmail.com-osoitteet ja Hotmail.fi-osoitteet.
Tietojen vuotaminen nettiin tarkoittaa, että henkilön käyttämä palvelu, esimerkiksi verkkokauppa tai sosiaalisen median alusta, on joutunut tietomurron kohteeksi, jolloin kuluttajien henkilökohtaiset tiedot, kuten sähköpostiosoite ja salasana ovat vaarassa joutua rikollisten käsiin.
Jos salasana vuotaa nettiin ja rikollisten käsiin, saatetaan samalla salasanalla päästä käsiksi myös kuluttajan käyttämiin muihin palveluihin ja niissä oleviin tietoihin.
– Tästä syystä on erittäin tärkeää käyttää kaikissa palveluissa eri salasanoja, jolloin niitä kaikkia ei pystytä murtamaan kerralla. Kannattaa myös suosia vahvoja salasanoja ja salasanalauseita, koska niitä on huomattavasti vaikeampi murtaa kuin lyhyitä yksinkertaisia sanoja ilman erikoismerkkejä, sanoo Fagerlund.
Maksuton Hakkeroitu.fi-palvelu selvittää, löytyykö testin tekijän henkilökohtaisia tietoja tietokannasta, johon on koottu nettiin vuotaneita ja varastettuja tietoja useista eri lähteistä.
Palvelun tietokannasta löytyy tällä haavaa yli 11,6 miljardia sähköpostiosoitetta ja salasanaa.
Fagerlund kertoo, että varastetut henkilötiedot leviävät nopeasti eri kanavien ja foorumien kautta, ja tietokantaan lisätään jatkuvasti sekä uusia että vanhoja tietovuotoja.
– Henkilökohtaisten tietojen valuminen nettiin kannattaa tarkistaa säännöllisesti.