Tampereen Messuilla historian vilkkain syksy – "Uskon messualan varsin nopeaan palautumiseen"

Satasta autolla päin seinää.

Näin kuvaa Tampereen Messujen toimitusjohtaja Hannu Vähätalo tilannetta viime vuonna maaliskuun puolivälissä.

Messuliiketoiminnassa tilanne konkretisoitui Tampereen messu- ja urheilukeskukseen, jossa valmistauduttiin Konepaja-messuihin. Messupäivät olivat tiistaista torstaihin 17.–19. maaliskuuta. Torstaina 12. maaliskuuta hallitus piti tiedotustilaisuuden, jossa suositeltiin muun muassa kaikkien yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista.

13. maaliskuuta sattui olemaan perjantai. Vähätalo kuvaa päivää messujärjestäjän painajaiseksi.

– Perjantaina lähdettiin purkamaan tapahtumaa. Koneita oli tullut halliin eri puolilta maailmaa. Niiden lähettäminen takaisin oli meille ja näytteilleasettajille äärimmäisen kallis operaatio, huokaa Vähätalo.

Sen jälkeen messutapahtumia ei ole Härmälän ja Sarankulman välimaastossa pidetty. Viimeisimmät siirrot tehtiin tämän vuoden helmikuussa, kun kaikki kevään messut siirrettiin eteenpäin.

Konepaja-messut siirrettiin ensin vuodella, myöhemmin jo toisella maaliskuulle 2022.

Vähätalon mukaan painajainen muuttui seuraavina kuukausina turhauttavaksi jatkuvien pettymysten sarjaksi.

– Silloin näytti siltä, että syksyllä päästään järjestämään tapahtumia. Turhaa työtä tehtiin moneen kertaan. Mitään turhauttavampaa ei ole kuin jatkaa suunnittelua ja sen jälkeen taas siirtää tapahtumia.

Pettymykset ovat tulleet kalliiksi. Vuonna 2019 Tampereen Messut -konsernin liikevaihto oli 13 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 ensimmäisinä kuukausina kasaan saatiin parin miljoonan euron liikevaihto.

Häviäjänä ei ole vain messuyhtiö, vaan koko aluetalous. Vuonna 2019 Tampereen Messujen tapahtumat toivat alueelle 30 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus oli yli 400 henkilötyövuotta.

– Taloudelliset vaikutukset ovat isot. Henkilökunta on ollut kokonaan tai osittain lomautettu, huokaa Vähätalo.

Loppuvuodesta suositut Suomen Kädentaidot - ja Alihankinta-messut järjestettiin virtuaalimessuina. Oppia tuli, mutta korviketta fyysisille messuille ei löytynyt

– Virtuaalisuudella voidaan tulevaisuudessa tukea messutapahtumia. Meidän strategiamme perustuu kuitenkin kasvokkain kohtaamiseen.

Vaikeasta taustasta huolimatta toimitusjohtajan usko strategiaan on vahva. Ammattimessuja ruokkii hankintojen tarpeen patoutuminen monella toimialalla ja yleisömessujen odotus kasvaa jo pelkästään sosiaalisten kontaktien tarpeen kautta.

Tämä näkyy myös messukalenterissa. Ensimmäiset tapahtumat ovat syyskuun alun Asta- ja Hevoset-messut.

– Meillä on historian vilkkain syksy, kun kalenteri on täytetty siirretyillä messuilla. Lähdemme siitä, että syksyllä tapahtumia järjestetään normaalisti. Uskomme rokotusaikataulujen pitämiseen ja rajoitusten purkuun.

Messujen näytteilleasettajien joukossa tehdyt kyselytutkimukset osoittavat, että messuille halutaan palata. Kysymysmerkkejä ovat yleisön luottamuksen palautuminen massatapahtumien turvallisuuteen ja se, miten työnantajat suhtautuvat mat kustamiseen ammattimessuille.

Vähätalon usko on vahva.

– Tarve kasvokkain kohtaamiseen ei ole kadonnut mihinkään. Uskon messualan varsin nopeaan palautumiseen.