Koronakriisi kuormittaa nuoria aikuisia: eristäytymistä, uupumista, ahdistusta, mielenterveyden ongelmia

Kuvituskuva. Arkisto/ Katja Juurikko
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee erityisesti 18-34 -vuotiaita nuoria aikuista. Eniten kuormittavat korona ja siihen liittyvät rajoitukset, ilmenee tuoreesta kyselystä.

Koronakriisiin liittyvä sosiaalinen eristäytyminen näkyy erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten aikuisten vastauksissa. Heistä 41 prosenttia kertoo sosiaalisen eristäytymisen kuormittaneen tai muuten heikentäneen omaa hyvinvointiaan.

Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) teettämään kyselyyn vastasi helmikuussa tuhat Suomessa asuvaa henkilöä.

Useampi kuin joka kolmas eli 38 prosenttia kokee kyselyn mukaan hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään.

Vähiten sosiaaliseen eristäytymiseen liittyvää kuormitusta kokevat yli 65 -vuotiaat. Heistä kuormitusta koki 17 prosenttia.

Sen sijaan sairastumisen pelko kuormittaa eri ikäryhmiä melko tasaisesti. Noin kolmannes kaikissa ikäryhmissä ei koe pelon sairastumisesta heikentäneen omaa hyvinvointiaan.

Koronakriisin lisäksi suomalaisia kuormittavat tulevaisuuden epävarmuus, työhön liittyvät asiat, oma terveys sekä rahaan ja toimeentuloon liittyvät asiat.

Taakka on naisilla raskaampi. Naisista 43 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia kertoi kokevansa hyvinvointiaan heikentävää kuormitusta.

Naisten vastauksissa sekä koronatilanne että huoli perheestä korostuvat selvästi miehiä enemmän.

Lähes kaksi kolmesta eli 61 prosenttia vastaajista oli havainnut mielenterveyden ongelmia omassa elämässään tai lähipiirissään. Luku on täsmälleen sama kuin neljä vuotta sitten tehdyssä vastaavassa kyselyssä.

Tavallisimmin vastaajat olivat tunnistaneet uupumusta tai masennusta. Alle 25-vuotiaista nuorista aikuisista peräti kolme neljästä oli havainnut itsessään tai lähipiirissään uupumusta.

Myös ahdistusoireet korostuvat nuorten vastauksissa. Alle 35-vuotiaista noin kaksi kolmesta kertoi havainneensa ahdistusoireita omassa elämässään tai lähipiirissään.

Yli 65-vuotiaat raportoivat vähiten mielenterveyteen liittyviä havaintoja – alle puolet kertoi havainneensa niitä omassa elämässään tai lähipiirissä.

Joka viides vastaaja on kohdannut vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen oli tarvinnut apua mielenterveyteen, mutta apua ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut riittävästi.

Apua kaipasivat nykyistä enemmän erityisesti naiset ja 18-34 -vuotiaat.

Asenteet mielenterveyteen liittyviin asioihin ovat muuttuneet neljässä vuodessa. Vuoden 2016 kyselyssä 48 prosenttia katsoi asenteiden muuttuneen parempaan suuntaan ja nyt näin koki jo 59 prosenttia vastaajista. Etenkin naisista enemmistö oli havainnut asenteiden muuttuvan myönteisemmiksi.

Mielenterveydestä puhuminen ja asian esilletuominen on aiempaa luontevampaa, silti edelleen 58 prosenttia kokee, että mielenterveyteen liittyvistä huolista on vaikeampi puhua kuin fyysisen terveyden ongelmista.

– Yhteiskunnassa on käynnissä selvä asennemuutos mielenterveyden ilmiöihin. Tämä on hyvä asia. Edelleen tarvitaan tietoa ja mielenterveystaitojen vahvistamista, jotta mielenterveyden ilmiöiden esille ottaminen olisi yhtä luontevaa kuin muidenkin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kysymysten, toteaa Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi tiedotteessa.

Torstaina eli 1. huhtikuuta alkaa Mielinauha-kampanja, jolla kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjan järjestää Mieli ja se jatkuu kesäkuun loppuun.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut