Miten QR-koodi, jäätelöauto ja pantillinen ruoka-astia liittyvät toisiinsa? – Se selviää tästä jutusta

Lounaan noutaminen tai ruoan kotoa tuominen työpaikalle on lisääntynyt ravintoloiden sulkuaikana. Kuva kertoo, miten erilaisia pakkausvaihtoehtoja on tarjolla. Teemu Nurmi

Teemu Nurmi

Pirkanmaalla käynnistyy vuoden 2023 elokuun loppuun asti kestävä RUOKO-hanke, jonka avulla vähennetään take away -ruoan ympäristökuormitusta. Tampereen ammattikorkeakoulun hanke kehittää toimivia pakkaus- ja kierrätysratkaisuja laajalla yhteistyöllä.

Hankkeen sisältö on äärimmäisen ajankohtainen vaikka sattumaa onkin. Ravintolaruokien tilaus- ja kuljetuspalveluiden käyttäminen oli kasvava trendi ennen korona-aikaakin.

Ruoan tilaamisen miettimisen ja pakkauksen kierrätysastiaan viemisen välillä on rypäs erilaisia huomioitavia asioita. Kaikkea voi parantaa, mutta kustannuspuoli on silloin merkittävä ajattelunaihe.

Kuljettamisen kannalta on merkittävä seikka se, onko kyseessä lämmin vai kylmä ruoka. Vaikeinta on kuuman ruoan kuljettaminen ja jossakin annoksessa saattaa olla esimerkiksi lämmin liha ja ranskalaiset samassa rasiassa salaatin kanssa.

– Heitän ilmaan idean uudenlaisesta ravintolaruokakuljetuspalvelusta, joka muistuttaa jäätelöauton toiminta-ajatusta. Suunniteltaisiin alustatalous, johon ravintolat ilmoittautuisivat ja ”jäätelöauto” kuljettaisi tilauksia kootusti asuinalueille.

– Jos ajatellaan, että minä tilaisin yhden ruoan, naapuri yhden ja muutama muu alueella myös, niin eikö olisi parempi, että ne tuotaisiin kaikki kerralla ja hakisimme lämpimät annokset autosta kuin että kuljetuspalveluiden kuskit tuovat niitä meille yksitellen, RUOKO-hankkeeseen kuuluva Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori, kauppatieteiden ja elintarviketieteiden maisteri sekä farmaseutti Tiina Wickman-Viitala kertoo esimerkki-idean, jonka hän muistuttaa edellyttävän todella suurta yhteistyötä monien eri toimijoiden kesken.

Mielenkiintoinen kehitysidea suomalaisten kierrätystaitojen kehittämiseen on tulevaisuuden pakkausratkaisujen älyominaisuudet.

– RUOKO-hankkeen tärkeimpiä ideoita on saada parannettua sitä, että pakkaukset eivät menisi kotitalouksien sekajätteisiin. Pakkauksissa voisikin olla älymittareita, jotka valvoisivat tuotteen kuuma- tai kylmäketjua, mutta älyominaisuuksiin voisi kuulua myös QR-koodi, jonka avaamalla saisi vaikkapa linkin videoon, jossa näytetään, miten pakkaus kierrätetään tai kerrotaan, miten ruoka valmistettiin ravintolassa ja selvitetään annoksen tuoteseloste, Tiina Wickman-Viitala toteaa.

Pitsa on ollut vuosikymmeniä suosittu kotiin tilattava ruoka. Valtaosa ihmisistä syö sen kuljetuspakkauksesta ja laittaa mahdollisesti nauttimatta jäävät palat siinä myös jääkaappiin.

– Monet eivät tiedä, että pinnoitettua, pahvista laatikkoa ei ole tarkoitettu ruoan säilyttämiseen pitemmäksi kuin kuljetuksen ajaksi. Laatikoista saattaa irrota epäterveellisiä aineita, Wickman-Viitala kertoo.

– Huolestuttavampaa on kuitenkin ruoan meneminen hukkaan. Se on paljon suurempi ympäristövaikutteinen ongelma kuin mikään pakkaus itsessään. Pakkauksen valmistamisen osuus eines- ja valmisruokien kokonaisympäristövaikutuksesta on muutamia prosentteja. Ruoan alkutuotanto on noin 50 prosenttia hiilijalanjäljestä, tuotantomenetelmät noin 40 prosenttia ja pakkaamisen sekä logistiikan osuus siis vain 10 prosenttia, hän muistuttaa.

Suomessa ensimmäiset ravintolat ottivat käyttöön pantilliset take away -rasiat kaksi, kolme vuotta sitten. Onko niissä noutoruokapakettien tulevaisuus?

Wickman-Viitala sanoo, että Suomi on esimerkillinen maa pullojen ja tölkkien palautuksissa, mutta onko mahdollista löytää materiaali, joka mahdollistaa erilaisten ruokien pakkaamisen?

– Ruoan pakkaamisen suunnittelun lainalaisuudet ovat vaativampia kuin esimerkiksi juomien lasi- tai pet-pullojen, mutta pidän pantillisten take away -astioiden lisääntymistä mahdollisena.

– Olen kuullut, että pantilliset astiat ovat olleet niin hyviä, että ne ovat hävinneet kiertoketjusta, koska ihmiset ovat päättäneet pitää ne itsellään, Wickman-Viitala toteaa.

Mukana nyt 12 yritystä

Hankkeessa on tällä hetkellä mukana yhteensä 12 ravintolaa, kuljetus-, pakkaus- ja IT-alan yritystä. Tavoitteena on saada mukaan yrityksiä Tampereelta, Nokialta, Ikaalisista, Lempäälästä, Pirkkalasta, Valkeakoskelta, Ylöjärveltä, Sastamalasta ja Virroilta.

RUOKO-hanke saa Euroopan aluekehitysrahastosta 135120 euroa ja valtion rahoituksena rahoittajana on Pirkanmaan liitto. Hankkeen jatkorahoitukseen varaudutaan vuonna 2023. Hankkeen osatoteuttaja on Tampereen korkeakoulusäätiö.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut