Kunnon talvi toi tilauksia jonoksi – Tam-Silk menestyy verkkokaupassa ja Facebookissa

Naapurit: Kampanjointi ja pakkanen toivat ostajia verkkokauppaan.

Tam-Silkin toimitusjohtaja Tuomo Saarni (vas.) ja markkinointipäällikkö Jussi Hietaranta kertovat, että tehtaalle on palkattu lisäkäsiä. Seinät alkavat kuitenkin tulla vastaan. Riina Haapala

Riina Haapala

Kovat pakkaset ja aktiivinen mainoskampanja ovat saaneet kangasalalaisen Tam-Silkin varastot tyhjenemään ja tilausjonon pitenemään. Markkinointipäällikkö Jussi Hietaranta kertoo, ettei yrityksessä osattu odottaa tällaista suosiota. Tilausjono on ollut pahimmillaan noin kahden viikon mittainen.

– Yritetään päästä eroon siitä jonosta, tehdään selkä ja niska vääränä töitä, Hietaranta sanoo.

Hietaranta kertoo, että jonoja saadaan lyhennettyä noin 150 tilauksen verran päivässä. Arvio on, että jono olisi selätetty noin viikossa.

– Varmaksi ei osaa sanoa, mutta siihen pyritään. On selvää, että haluamme palvella asiakkaita siinä ajassa kuin luvataan, mutta tähän ei yksinkertaisesti osattu varautua. Nyt on otettu lusikka käteen ja pyydetty anteeksi asiakkailta.

Jonossa on noin tuhat tilausta ja päivittäin tilauksia lähtee kaikkiaan noin 400. Normaalitilanteessa tavara lähtee päivässä tai kahdessa. Jotta tavaraa saataisiin nopeammin ulos, Tam-Silk on palkannut lisäkäsiä ja optimoinut tuotantoaan.

– On koitettu miettiä koko prosessia alusta loppuun asti ja miettiä jokainen vaihe, jossa pystymme tekemään paremmin, Hietaranta sanoo.

Tarvitsemme lisää tilaa, ompelijoita ja laitteita, jotta pystymme vastaamaan kysyntään.

Tam-Silkin toimitusjohtaja Tuomo Saarni kertoo, että suosion taustalla on isompi trendi ja pidempi työ.

– Kun kolme vuotta sitten tulin tähän, lähdimme tietoisesti rakentamaan näkyvyyttä. Meillä oli silloin vuoden alussa 900 seuraajaa Facebookissa. Vuoden lopulla niitä oli 10 000, Saarni kertoo.

– Verkkokauppa kolminkertaistui ensimmäisenä vuonna ja seuraavana vuonna uudestaan. Viime vuonna se oli 1,25 miljoonaa euroa. Paljon enemmän kuin koko yhtiö liikevaihto silloin, kun aloitin.

Ikean ja Finlaysonin väliseen nokitteluun puuttuminen toi Tam-Silkille viikossa 50 000 eurolla tilauksia, kun sitä ennen vuodessa oli myyty 45 000 eurolla.

– Tänä päivänä myydään sama määrä muutamassa päivässä. Katsoin lukuja ja kuuden viikon jälkeen ylitettiin jo puoli miljoonaa myynnissä.

Saarni uskoo, että taustalla on ihmisten kasvanut kiinnostus oman vaatteen ekologiseen jalanjälkeen ja vastuullisuuteen.

– Ja tietysti laatu. Puhumme työntekijöiden kanssa paljon siitä, että laadun täytyy olla täydellistä, kun koskaan ei pystytä hinnalla kilpailemaan.

Tam-Silkillä on nykyään neljä brändiä: emobrändin lisäksi Nokian Neulomon konkurssipesältä ostettu Neulomo, Kalsarit sekä Lentolan lastenvaatetehdas.

– Meillä on ajatus, että voidaan katsoa, onko jokin sellainen asia, missä ei ole kotimaista valmistusta ja tuoda siihen tuotemerkki. Tällä tavalla syntyi esimerkiksi Kalsarit-brändi. Ensimmäisissä tuotekuvissa on minun armeijakavereita, Saarni kertoo.

– Ajatuksena on, että voidaan kokeilla brändejä. Jos ne vetävät, voidaan kasvattaa niitä, mutta jos ei, niin on halpa todeta, että tämä oli hyvä harjoitus, kokeillaan jotain muuta.

Saarni kertoo, että esimerkiksi tuoreimman brändin Lentolan lastenvaatetehtaan valikoimaa ei pystytä laajentamaan, sillä kapasiteettia valmistamiseen ei ole muiden brändien myydessä niin hyvin. Toisaalta, kapasiteettia ei pystytä myöskään kasvattamaan, koska tilat ovat käyneet pieniksi.

Tam-Silk on toiminut nykyisissä tiloissaan 1960-luvulta ja on tällä hetkellä vuokrannut koko kiinteistön. Tavaraa on kuitenkin jopa käytävillä, kun muualle ei mahdu.

– Olemme varanneet Kangasalan kaupungilta tontin tästä läheltä Lahdentien varresta. Siihen olisi tarkoitus alkaa tänä syksynä suunnitella uutta tehdasta.

Tarkoituksena on muuttaa uuteen tehtaaseen viimeistään vuonna 2023.

– Tarvitsemme lisää tilaa, ompelijoita ja laitteita, jotta pystymme vastaamaan kysyntään.

Korona-aikana monella on ollut huoli omasta työstä. Saarni kertoo, ettei Tam-Silkillä tarvitse irtisanoa tai lomauttaa ketään.

– Viime vuonna oli yt-neuvottelut, kun korona alkoi, mutta niitä lappuja ei tarvinnut koskaan jakaa, Saarni kertoo.

Hän kokee, että jokainen työpaikka on pieni voitto.

– Silloin kun tulin taloon, olin 19. työntekijä. Nyt on aloittamassa 40. työntekijä, Saarni sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut