Eva: Naisten osuus johtajista nousi ennätyksellisen korkealle – "Eteneminen on mahdollista ilman kiintiöitäkin"

Kuvituskuva. Outi-Kaisa Ollikainen/ Nasdaq
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Naisten osuus johtajista on noussut Suomessa ennätyksellisen korkealle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) selvityksen mukaan naisjohtajien määrä lisääntyi huomattavasti viimeisten vuosien aikana.

Evan päivitetyn Lasikattomittarin mukaan vuonna 2019 naisia oli johtajista 36,8 prosenttia. Se on enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.

Vuonna 2017 naisia oli johtavissa tehtävissä suomalaisissa yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä 31,5 prosenttia.

– Jos sukupuolten edustus on 40-60 prosentin välillä, voi todeta, että tasa-arvo toteutuu johtajaksi nousemisessa. Rakkaat länsinaapurimme ovat kivunneet 40 prosentin rajapyykin yli naisjohtajien osuudessa. Suomi tulee Ruotsin perässä, Evan johtaja Emilia Kullas sanoo tiedotteessa.

Naisten eteneminen ylimpään johtoon pörssiyhtiöissä näyttäisi tapahtuvan ilman kiintiöitäkin, toteaa Eva.

Norja otti Pohjoismaista käyttöön naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksissa vuonna 2006 ja Islanti seurasi vuonna 2013. Odotetusti molemmissa maissa naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi lain edellyttämälle tasolle, mutta molemmissa maissa osuus on viime vuosina ollut laskusuunnassa.

Sen sijaan Suomessa ja Ruotsissa 40 prosentin raja on lähestynyt tasaisesti ilman kiintiöitä.

Kiintiöitä tärkeämpää vaikuttaisi olevan se, kuinka naiset pääsevät etenemään urillaan ennen nousemista ylimpiin johtotehtäviin, katsoo Kullas.

– Pörssiyhtiön hallitukseen ei ole asiaa ilman tukevaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Johtajaksi nousu edellyttää usein isoa työtuntimäärää viikossa. Jotta työn ja perheen voisi yhdistää, kotiin pitäisi palkata apua. Työn ankara verokiila osuu sekä kotiapua palkkaavaan että kotiaputyötä tarjoavaan naiseen, Kullas sanoo.

Naisia johtavissa tehtävissä 2019 (%). EVA

Tasa-arvon vauhdittaminen naisjohtajien osuudessa edellyttää Kullaksen mukaan verokiilan alentamista ja kotihoidontuen poistamista.

– Hallituksen perhevapaauudistus hukkasi mahdollisuutensa parantaa tasa-arvoa. Uudistuksen myötä perhevapaa pitenee, mutta perheet saavat itse päättää, miten 13 kuukauden mittainen vapaa jaetaan. Näyttää siltä, että ilman pakkoa jatkossakin pienten lasten kanssa ovat kotona enimmäkseen äidit. Kotihoidontukeen hallitus ei uskaltanut koskea lainkaan, hän toteaa.

Evan Lasikattomittari seuraa naisten aseman kehittymistä johtajissa, työvoimaan osallistumisessa ja koulutuksessa eri maissa. Lisäksi Lasikattomittariin päivitetään kotitalouksien lastenhoitoon käyttämät keskimääräiset menot sekä valtion äideille myöntämät palkalliset vapaat eri maissa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut