Kauppakamarit: Maantieverkkoon liian vähän euroja – Tampereeltakin pitkä tarvelista

Petteri Mäkinen

Petteri Mäkinen

Kauppakamarien mielestä liikenteen infran rahoituspohja on riittämätön sellaisena kuin se on esitetty Liikenne 12 -suunnitelmassa.

Kauppakamarit ovat ottaneet kantaa vuosien 2021–2032 valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan eli niin sanottuun Liikenne 12 -suunnitelmaan.

Niiden mukaan liikenteen infraan tarvitaan huomattavasti vankempi rahoituspohja, jotta hyvät liikenneyhteydet voidaan varmistaa tulevaisuudessa.

– Kehittämisinvestoinneille on suunnitelmassa varattu noin 6,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa maantieverkolle vähän yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summat ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood sanoo tiedotteessa.

Tampereen kauppakamari listaa lisäksi lausunnossaan konkreettisia väylähankkeita, joilla Pirkanmaalla päästäisiin suunnitelmaluonnoksessa esitettyihin tavoitteisiin.

– Suunnitelma ei kuitenkaan sisällä selkeää näkemystä tavoitteiden tärkeysjärjestyksestä ja siitä, miten tavoitteisiin päästään, sanoo apulaisjohtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista tiedotteessa.

Pirkanmaalla investointiohjelmassa olisi Tampereen kauppakamarin mukaan nostettava etusijalle valtatie 9 Tampere-Orivesi-välillä jäljellä olevien investointien toteuttaminen ja valtatiellä 3 Hämeenkyrön väylän toteuttamisen jatkaminen sekä yhteysvälin Tampere-Vaasa pienempien investointikohteiden toteuttaminen. Valtatiellä 12 prioriteettinä olisi Tampereen ja Kangasalan välillä yleissuunnitelman mukaisten kohteiden vaiheittainen edistäminen sekäTampereella Vaitinaron liittymäalueen kehittäminen ja investointiin valmistautuminen yhdessä Tampereen kaupungin kanssa sisältäen muun muassa eritasoliittymän.

Rautatieverkossa on priorisoitava Suomen päärata kokonaisuutena etelästä pohjoiseen liityntäyhteyksineen. Tavoitteena on oltava pääradan suunnittelun tarkentaminen ja Suomi-ratahankkeen eteneminen kohti investointivalmiutta.

Suunnitelmassa esitetään liikenteen rahoituspohjan laajentamiseksi ulkopuolisten rahoittajien mukaantuloa. Kauppakamarit pitävät tätä hyvänä, mutta muistuttavat, että uusilla ulkopuolisilla rahoituslähteillä ei voida korvata normaalia budjettirahoitusta valtion infraan.

Tampereen kauppakamarin mukaan rahoituksen arviointia hankaloittaa, ettei suunnitelmaluonnoksessa ole avattu pitkän tähtäimen investointiohjelmaa.

– Pelkästään pääradan ja poikittaisyhteyksien kehittämishankkeet vaatisivat merkittävästi suuremman kehittämismäärärahan tason, Sjölund sanoo.

Kommentoi

Mainos: OVV Asuntopalvelut

Asuntokauppaa kotisohvalta käsin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut