Perheiden tuloerot näkyvät siinäkin miten lapset selviävät syövästä – tuore raportti nostaa eriarvoisuuden esiin

Kuvituskuva. Arkisto/ Annukka Roth
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Korkeatuloisten perheiden lapset selviävät syövästä todennäköisemmin kuin matalatuloisten perheiden lapset, ilmenee tuoreesta raportista.

Vuonna 2018 kerätty laaja aineisto osoitti, että vaikka kaikki potilaat saavat taustoista riippumatta samaa lääketieteellisestä hoitoa, parantavat vanhempien suuremmat tulot lapsen syövästä selviytymisen todennäköisyyttä noin 30 prosenttia.

Seitsemän lasta sadasta -raportin julkaisi Sylva-säätiö 15. helmikuuta, jolloin vietetään kansainvälistä lasten syövän päivää. Sylva on syöpäsairaiden lasten ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä valtakunnallinen yhdistys.

Jos sata lasta sairastuu syöpään ja heidän vanhempansa kuuluvat ylimpään tuloluokkaan, on viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa 86 lasta. Matalammassa tuloluokassa elossa olevien määrä on vastaavasti 79 lasta.

Suomessa kaikki saavat taustoista riippumatta samaa lääketieteellisestä hoitoa. Koska sosioekonomisella taustalla on kuitenkin yhteys syövästä selviytymiseen, tulee tarkastella muita hoitopolun aikana tapahtuvia asioita, katsoo Sylva-säätiö.

– Lapsen syöpä koskettaa montaa eri toimijaa ja instituutiota yhteiskunnassa, ja raportti tuo esiin kuinka eri tavoin eriarvoisuus selviytymisessä näyttäytyy, sanoo Sylva-säätiön tutkimusjohtaja Antti Karjalainen tiedotteessa.

Toistaiseksi ilmiötä selittävää tutkimusta on vielä vähän. Kansainvälisten ja suomalaisten aineistojen pohjalta kuitenkin tiedetään, ettei terveys jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken.

Todennäköisin selitys löytyy perheiden olosuhteista ja heitä ympäröivistä rakenteista.

– Hyvätuloisissa perheissä sairastetaan matalatuloisia perheitä vähemmän ja eletään pidempään. Myös lapsilla perheen tulotaso on yhteydessä terveydentilaan, joten tulisi tutkia, missä määrin muu sairastavuus on yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen, kertoo sosiologian dosentti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo raportissa.

Hyvätuloisissa perheissä osataan kenties hanakammin myös vaatia lisäpalveluja, ja siten syöpä mahdollisesti diagnosoidaan varhaisemmassa vaiheessa, Vaalavuo arvelee.

Hänen mukaansa korkeammin koulutetuilla ja parempituloisilla perheillä on ympärillään korkeakoulutettujen verkosto, joka voi parhaimmillaan tarjota laajamittaisen tuen perheelle. Korkeasti koulutetut voivat myös osata kaivaa itse tietoa uusista tutkimustuloksista.

Alun perin väitöskirjaansa varten havainnon vanhempien tulojen vaikutuksista lapsen selviytymiseen tehnyt lääkäri Anniina Kyrönlahti pohtii voisiko syy löytyä perheiden terveyslukutaidoista, eli siitä kuinka hyvin pystyy tulkitsemaan ja ymmärtämään terveyteen liittyvää tietoa ja esimerkiksi lääkärin antamia hoito-ohjeita.

– Jos ei ole tottunut omaksumaan uutta tietoa, voi olla hankala ymmärtää, mitä lääkäri sanoo. Myös kynnys kysyä voi olla korkeampi. Vähän koulutettu saattaa koulutettua todennäköisemmin hyväksyä sen, että osa tiedosta menee ohi, Kyrönlahti sanoo.

Sylvan raporttiin haastateltiin useita eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita.

Kommentoi

Mainos: Pirkanmaan Osuuskauppa

Kuka olet ilman titteliäsi? Ihmisten työpaikan mallit kertovat

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut