"Toivoi, ettei sen kanssa mene minuuttitolkulla" – Juha Ahokas: Paini muuttui, kun voittamaton Aleksander Karelin tuli lajiin

Tämä mies teki kreikkalais-roomalaisen painin raskaassa sarjassa mitä tahtoi yli vuosikymmenen ajan. Aleksander Karelinia pidetään painissa kaikkien aikojen ylivertaisimpana urheilijana. A.Savin/Wikimedia Commons
Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Elettiin 1980- ja 1990-lukujen vaihdetta, kun nuori nurmolaispainija Juha Ahokas alkoi huomata että jotain on tekeillä painin raskaassa sarjassa.

Silloisesta Neuvostoliitosta maailmalle oli kasvamassa kaveri, jota pidettiin lajiin täysin poikkeusyksilönä ja sen verran hurjana kaverina, että miehessä olisi ainesta nousta lajissaan täysin ylivoimaiseen asemaan. Voimatasot olivat kuin harmaakarhulla ja fyysiset ominaisuudet muutenkin kuin tehty painijaksi. Mies Novosibirskistä oli juttujen mukaan niin kova äijä, että muilla ei hänen kanssaan välttämättä pahemmin sanottavaa olisi.

Ja juuri niin sitten kävikin. Ahokas kasvoi raskaan sarjan mittoihin ja huokasi arvokilpailuissa syvään, kun tiesi että vastaan tulee jo alkuvaiheessa Neuvostoliiton Aleksander Karelin.

– Kyllähän laji muuttui kun Karelin tuli. Kun tiesi että se on samassa lohkokaaviossa, toivoi ettei siellä mene minuuttitolkulla sen kanssa.

Esimakua uudesta ajasta saatiin Norjan EM-kisoissa vuonna 1988. Lajia oli hallinnut Ruotsin Tomas Johansson, 140-kiloinen järkäle, joka oli kuitenkin kuin räsynukke Karelinin käsittelyssä.

Vain vuotta aiemmin Johansson oli ihastuttanut Tampereella järjestetyissä EM-paineissa.

– Ajatellaan Johanssonin Tomppaa joka oli paras siihen asti. Sitten tulee matsi Karelinin kanssa. Tomppa passiivisuudesta mattoon, siitä junttanosto ja Tomppa kovalla vauhdilla pää edellä mattoon. Voit ajatella millainen voima siinä on kun Tomppakin painoi 140 kiloa.

– Se sitten toistui kolme kertaa ja siinä oli ylivoimainen pistevoitto. Tomppa sanoi että ekalla kerralla hän sai hiukan vastaliikettä tehtyä, toisesta ei ole paljon muistikuvia ja kolmannessa katsoi videolta jälkikäteen ettei vastaliikettä enää tule edes yritettyä.

Ahokas itse koki Karelinin bravuurin vuonna 1991. Matossa kellot soivat päässä.

– Sääntöjähän muutettiin 1990-luvun alussa. Karelin heitti äijän ihan katolleen, kun se hillitsi hiukan menohaluja jatkossa, ja tietysti täysin tarkoituksellisesti, Ahokas sanoo rauhallisesti.

Johanssonin tuntemuksiin pystyi samaistumaan, samoin se oli helppo uskoa että Karelin oli kantanut omin käsin pakastimen kerrostalon kahdeksanteen kerrokseen. Karelinin sanojen mukaan kysymyksessä oli hänen uransa kovin vastus.

Vuotta myöhemmin Ahokas sai Karelinia vastaan yhden pisteen Barcelonan olympialaisissa, kun järkäleen ote lipesi nostoyrityksessä. Se jäi yhteisten kohtaamisten viimeiseksi suomalaispisteeksi: Karelin keräsi niitä taas enemmänkin.

– Karelin voitti ottelun 8-1. Kysyin lehdistötilaisuudessa, oliko siinä kyse vieraanvaraisuudesta.

Myöhemmin 1990-luvun aikana Karelinin ylivoima alkoi tasoittua, olkoonkin että mies voitti jokaisen turnauksen mihin osallistuikin. Varsinkin Yhdysvallat rekrytoi paljon venäläisvalmentajia, joiden tehtävä oli ottaa selvää läpikotaisin Karelinin tyylistä painia.

– Jos muut painijat eivät olisi antaneet Karelininille niin helposti periksi, hän olisi varmasti joutunut jo 1990-luvun aikana loppuvaiheessa paljon tiukemmalle, Ahokas arvioi.

Siperian karhulle tuli kengittäjä lopulta olympiafinaalissa 2000. Siellä Yhdysvaltojen Rulon Gardner voitti Karelinin 1-0. Edellisen kerran Karelin oli hävinnyt kilpailullisen painiottelun vuonna 1987.

– Gardnerin takana oli ryhmä valmentajia, jotka olivat ottaneet Karelinin painistrategian täysimääräisesti haltuun. Karelinin liikkeitä ja otteluita seurattiin varmuudella vuosien ajan. Painija sitten toteutti laadittua vastataktiikkaa täydellisesti ja ansaitsi voittonsa, Ahokas sanoo.

Karelinin elämää helpotti niin painiuralla kuin sen jälkeenkin se, että mies oli Venäjän hallinnon luottomiehiä. Hyvät suhteet Vladimir Putiniin ovat auttaneet siinä, että mies on tehnyt aktiiviuransa jälkeen uraa venäläisessä valtapolitiikassa.

Nykyisin Tampereella asuvan Juha Ahokkaan kuulumisista voit lukea keskiviikon printti-Tamperelaisesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut