Työhyvinvoinnissa tapahtui viime syksynä käänne huonompaan. Vielä viime keväänä eli niin sanottuna koronakeväänä työhyvinvointi koheni varsinkin etätyöntekijöillä.
Loppuvuoteen tultaessa nämä hyödyt oli kuitenkin menetetty, ilmenee Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Koronan pitkittyessä suomalaisten työhyvinvointi kääntyi laskuun.
Työn imu on laskenut koronaa edeltävälle tasolle. Samalla työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt ja työssä tylsistyminen on pysynyt koronaa edeltävään aikaan verrattuna korkeammalla tasolla.
– Vaikka työhyvinvointi on pääasiallisesti heikentynyt viime kesän jälkeen, muutokset ovat olleet maltillisia, ja työn imua koetaan yhä selvästi enemmän kuin tylsistymistä. Kun koronakeväänä nähtiin myös myönteistä kehitystä hyvinvoinnissa, niin nyt loppuvuoteen mennessä tapahtunut kehitys on ollut kielteistä, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen tiedotteessa.
Huolestuttava kehityspiirre liittyy nuoriin alle 36-vuotiaisiin työntekijöihin, jotka kokevat työn imua vähemmän kuin ennen koronaa. Samalla nuorten työuupumus on kesän jälkeen lisääntynyt.
– Nuoret raportoivat vähäisemmästä työn imusta ja korkeammasta työuupumuksesta kuin muut ikäryhmät. Näyttääkin siltä, että erityisesti viime kesän ja loppuvuoden välinen aika on iskenyt nuorten työhyvinvointiin, erikoistutkija Janne Kaltiainen toteaa.
Syksyn aikana työn imu laski sekä etä- että läsnätyötä tehneillä. Toisaalta etätyössä keväällä tapahtunutta selkeää työssä tylsistymisen kasvua ei enää havaittu samoissa määrin syksyllä.
– Korona-aikana päähuomio on usein ollut etätyöhön siirtyneissä, mutta on tärkeää myös huomata, että läsnätyötä tehneiden työuupumusoireilu lisääntyi viime syksyn aikana, Kaltiainen kertoo.
Kevään keskusteluissa lapsiperheiden tilanne etätyössä sai runsaasti huomiota, Hakanen huomauttaa.
– Nyt tutkimuksemme kertoo, että yksinasuvilla etätyöntekijöillä hyvinvointi oli jo ennen korona-aikaa heikommalla tasolla kuin perheellisillä, ja erot ovat vain kasvaneet. On iso haaste huolehtia niistä, joiden ihmiskontaktit ovat olennaisesti vähentyneet viime vuoden aikana.
Työterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan erityisesti poikkeusaikoina tarvitaan palvelevaa, ihmislähtöistä ja ihmiseen luottavaa johtamista sekä matalan kynnyksen yhteydenpitoa työtovereitten ja johdon kesken.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Taloustutkimus teki viime vuonna kolme kyselyä ja jokaiseen niistä vastasi 757 työssä käyvää suomalaista.