Kirkosta eroaminen väheni koronavuonna – epidemia osui poikkeuksellisesti myös lasten kastamiseen

Korona vaikutti kirkonkin toimintaan viime vuonna. Kuvassa Tikkurilan uusi kirkko. Tiina Örn
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 67,6 prosenttia suomalaisista. Lukumääränä se on runsaat 3,7 miljoonaa henkilöä.

Vuotta aikaisemmin kirkon jäseniä oli noin 3,8 miljoonaa eli 68,6 prosenttia väestöstä.

Noin 48 100 suomalaista erosi kirkosta viime vuoden aikana. Eronneiden määrä on edeltäviä vuosia merkittävästi pienempi. Kirkosta erosivat erityisesti 20-29 -vuotiaat, joiden osuus oli vähän yli kolmannes.

Kirkkoon liittyi 18 100 henkilöä. Reilu viidennes liittyneistä oli 30-39 -vuotiaita.

Kirkon tiedotteen mukaan kirkkoon liittyjissä oli poikkeuksellisen paljon eli noin 3 400 alle yksivuotiasta, joiden kastetilaisuutta siirrettiin myöhempään ajankohtaan koronatilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia. Heidät on siis ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu.

Vuoden aikana kasteen sai 24 900 alle yksivuotiasta. Kirkon jäsenistä kuoli 45 200.

Maaliskuusta alkaen monia seurakuntien toimintamuotoja jouduttiin rajoittamaan, kirkko tiedottaa.

Eniten rajoitukset näkyivät retkien ja leirien osallistujamäärissä, jotka vähenivät alle puoleen edellisen vuoden lukemista. Myös musiikkitilaisuuksien osallistujamäärät pienenivät alle puoleen.

Ehtoollisjumalanpalvelusten osallistujamäärät vähenivät neljänneksellä, mutta sanajumalanpalvelusten osallistujien määrä kasvoi hieman verkkolähetysten ansiosta.

Kirkon tiedotteen mukaan koronavuoden aikana yksilöiden kohtaamisissa tavoitettiin lähes 1,4 miljoonaa henkilöä. Puhelin- ja verkkokeskusteluissa tavoitettiin 443 000 henkilöä eli kolminkertainen määrä ja ruokakassien jakeluissa 309 000 henkilöä eli yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselyn perusteella suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja kirkollisten juhlapyhien kristillisiin perinteisiin.

Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä myös kokee kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kirkosta eronneista lähes puolet kokee eroamispäätökselleen ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen ovat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista.

Vuoden 2019 lopussa kirkkoon liittyneitä oli noin 16 200, kirkon jäsenyydestä erosi 56 000 henkilöä, kastettuja oli 28 300 ja kuolleita 43 800.

Kommentoi

Mainos: Pirkanmaan Osuuskauppa

Kuka olet ilman titteliäsi? Ihmisten työpaikan mallit kertovat

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut