Tamperelainen antoi Autoliiton Tampereen seudun osaston puheenjohtaja Pentti Kaihoniemelle puheenvuoron, jossa hän pohtii tamperelaista liikennekulttuuria monesta näkökulmasta, eniten kuitenkin ratin takana istuvan silmin.
– Tampereen kaupungin sijainti kahden ison järven välisellä kannaksella luo haastavan ympäristön liikennesuunnittelulle ja toteutukselle. Toivonkin, että liikennesuunnittelussa tullaan kuulemaan ja huomioimaan tasavertaisesti kaikkia tienkäyttäjiä tehtäessä uusia liikenneratkaisuja. Liikenneratkaisut koskettavat meitä kaikkia ja vaikuttavat pitkällä aikajänteellä, mies toteaa.
Kuinka moni meistä tamperelaisista omistaa auton ja mitenkä meidät huomioidaan? Kun meidät ”huomioidaan”, perustuu se rajoituksiin ja kieltoihin, Kaihoniemi linjaa ja ottaa ensimmäisen esimerkkinsä elävän kävelykeskustan luomisesta.
Suunnittelun ja toteutuksen tulee Kaihoniemen mukaan lähteä liikkeelle siitä, että rakennetaan ensin pysäköintitilat lähelle suunniteltua kävelykeskustaa ja tehdään sujuvat liikenneyhteydet näihin pysäköintitiloihin. Vasta näiden kahden toteuttamisen jälkeen voidaan hänen mielestään sulkea katuja autoliikenteeltä ja luoda sinne kävelykatuja. Näin saadaan yrittäjät ja asiakkaat kohtaamaan toisensa keskustassa.
Katujen rakentamisessakin on selkeästi lähdetty yksityisautoilua rajoittavalle tielle puuttumatta keskustan liikennejärjestelyyn, sanoo Kaihoniemi.
– Esimerkiksi Härmälään lisätään asutusta huomattavissa määrin. Liikennettä pitäisi siis sujuvoittaa, mutta menettely on päinvastainen. Pysäkillä oleva linja-auto tukkii koko ajokaistan. Miksi busseille rakennetut ”taskut” on poistettu? Niiden avulla ajokaistat olisivat muiden ajoneuvojen käytössä, myös joukkoliikenne sujuisi nykyistä paljon joustavammin, Pentti Kaihoniemi ihmettelee.
Autoliiton mies toteaa suunnittelulla luodun Tampereelle käärmeen tavoin kiemurtelevia kaistoja, mitä voidaan hänen mukaan pitää liikenneturvallisuutta vaarantavana. Kuljettaja joutuu keskittymään kaistalla pysymiseen sen sijaan, että keskittyisi liikenteen seuraamiseen.
– Joidenkin liikenteenjakajien sijoittelu on sellainen, että ne eivät mahdollista oikein tapahtuvaa kääntymistä vasemmalle. Ryhmittymismerkit ovat usein muualla kuin ajokaistan yläpuolella. Ulkopaikkakuntalaisille väärin asetetut ryhmittymismerkit ja opasteet ovat todellinen ongelma.
Toimiva ja sujuva liikenne on osa kestävää kehitystä, Pentti Kaihoniemi muistuttaa. Lielahden ja Partolan alueilla yhtälö ei hänen mielestään toteudu.
– Liikkeet näillä alueilla on sijoitettu hajalleen, muutaman sadan metrin päähän toisistaan. Tällä on saatu aikaiseksi onneton liikenne, kun asiakkaat yrittävät siirtyä autoilla liikkeestä toiseen. Liikennejärjestelyllä saadut ruuhkat ovat omiaan kiristämään hermoja ja aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä, samalla autot tupruttavat pakokaasupäästöjään. Ei liene ihme, jos Lempäälän Ideapark kiinnostaa autoilevia asiakkaita. Sen liikkeet sijaitsevat yhdessä rakennuskompleksissa ja pysäköintitilat välittömässä yhteydessä.
Kaihoniemeä harmittaa, että Tampereella on voimakkaasti kasvatettu autoiluasennetta, johon kuuluu se, että suojatielle pyrkijöitä ei kunnioiteta.
Mies muistuttaa kuitenkin, että suojateiden sijainnilla ja etenkin suojateiden kohdalla olevalla valaistuksella pystyttäisiin helpottamaan jalankulkijan havainnointia.
– Niin Härmälässä kuin Satakunnankadulla vieri viereen sijoitetut suojatiet ovat omiaan luomaan kuvaa huonosta kokonaisuuden hallinnasta ja edistävät itsekeskeistä käytöstä, hän lisää.
Kaihoniemi pitää tärkeänä, että käyttäytymistutkijoita otettaisiin mukaan liikennesuunnitteluun etenkin suojateiden ja pysäkkien sijoittelusta päätettäessä.
Kaikkein huolestuttavinta paikallisessa liikennekäyttäytymisessä on Kaihoniemen mukaan yleisen piittaamattomuuden lisääntyminen.
Yksi huolestuttavimmista seikoista on punaisia valoja päin ajaminen, mikä on Tampereella todella yleistä, sanoo Kaihoniemi.
– Myös pyöräilijöiden holtiton ja muusta liikenteestä piittaamaton asenne on syynä useisiin onnettomuuksiin, jotka monesti mediassa leimataan autoilijan virheeksi. Liikennesääntöjen noudattaminen koskee kaikkia tienkäyttäjiä. Eivät Hallituskadun jalkakäytävät, kuten muutkaan, ole pyöräteitä, Kaihoniemi toteaa.
– Tampereen valtatien jalankulkijat odottavat rinta rinnan kadun reunalla rynnätäkseen autojen välistä kadun yli. Ketään ei tunnu kiinnostavan suojatien käyttäminen ja turvallinen kadun ylittäminen. Turvallisuutta parannettiin alentamalla nopeuksia, entä liikennesääntöjen noudattaminen?, Autoliiton Tampereen osaston puheenjohtaja kysyy.