Kotitalousvähennys ei juuri lisää työllisyyttä tai auta puuttumaan veronkiertoon. Tuesta hyötyvät erityisesti hyvätuloiset.
Tähän tulokseen päädytään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tuoreessa tutkimuksessa. Laajojen rekisteriaineistojen avulla on tarkasteltu miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Kotitalousvähennystä pidetään erinomaisena keinona lisätä työpaikkoja palvelualoilla sekä vähentää veronkiertoa.
– Kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa kuluttaneet palveluita. Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta, toteaa VATT:n tutkimusprofessori Jarkko Harju tiedotteessa.
Tämän kevään budjettiriihessä keskustellaan kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta.
Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen muutokset eivät juuri vaikuta kulutustottumuksiin.
– Kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään, kertoo PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.
Kotitalousvähennystä saavat ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin muut veronmaksajat, selviää tutkimuksesta. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää sitä enemmän mitä suuremmat tuloverot ovat, joten se hyödyttää erityisesti suurituloisia veronmaksajia.
Muutosten vähäinen vaikutus kulutustottumuksiin selittyy myös osaksi sillä, että kuluttajat eivät tunne kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin.
PT:n tutkijan Sami Jysmän mukaan moni vähennyksen hakija ilmoittaa veroilmoituksessaan pienemmän summan kuin mitä voisivat.
– Myös yllättävän harva kyselyn vastaaja tiesi kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein, Jysmä toteaa.
Järjestelmän yksi tavoite on, että yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle, kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle.
– Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta, kertoo VATT:n tutkija Aliisa Koivisto.
Tutkimusta ovat kommentoineet Twitterissä muun muassa SDP:n kuntaministeri Sirpa Paatero ja Vasemmistoliiton äitiyslomalla oleva opetusministeri Li Andersson.
Hyvä että tulee tutkittua tietoa, kommentoi Paatero. Samalla linjalla on Andersson, joka katsoo, että tasa-arvon ja työllisyyden kannalta julkisia varoja kannattaa käyttää fiksummin.