Eniten puhuneella yli 400 puheenvuoroa, viime vuonna lähes 3 tuntia puhetta – Tamperelainen selvitti valtuustokauden puheliaimman ja aloitteellisimman

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksiin on huhtikuusta 2020 lähtien voinut osallistua myös etänä. Tällöin käytössä ei ole kommenttipuheenvuoroja. Pekka Ruissalo

Riina Haapala

Kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara (VaTa) on tällä valtuustokaudella pitänyt eniten puheenvuoroja Tampereen kaupunginvaltuutetuista. Raevaara on puhunut valtuustossa vuosina 2017–2020 yhteensä 408 kertaa. Luku on peräisin Tampereen kaupungin tilastosta. Mukana ovat puheenvuorot ja kommenttipuheenvuorot. Ryhmäpuheenvuoroja ei tässä luvussa ole mukana.

Huhtikuusta 2020 lähtien käytössä olleissa etäkokouksissa ei myöskään ole ollut käytössä repliikkipuheenvuoroja eli nopeaa kommentointia.

Aarne Raevaara sanoo puhemäärän kertovan siitä, että hän on ollut oppositiossa.

– Ne 66 muuta pitää laskea yhteen. Kun ottaa valtakoalition puheenvuorot ja minun puheenvuorot, niin yllättävän vähän olen puhunut.

Raevaara ei allekirjoittanut pormestarisopimusta vuonna 2017 ja kokee, että valtuusto on ensimmäinen paikka, jossa hän on voinut kyseenalaistaa päätöksiä. Raevaara arvioi puheenvuorojensa vähentyneen vuosien varrella.

– Kun aloitin valtuustourani, niin minulla oli enemmän puheenvuoroja.

Sittemmin Raevaara on tietoisesti rajannut asioita, joita hän valtuustossa kommentoi.

– Olen jankannut vaikka tavara-aseman siirrosta. Jo loppuvaiheessa tiesin, että esitän, ettei siirretä, että vastaavaa hölmöä hanketta kaupunki ei tee.

Tamperelaisen politiikan asiantuntija Pertti Timonen sanoo, että puhemäärät kertovat persoonasta, mutta myös henkilön poliittisesta asemasta.

– Jos oma asema ei riitä hallitukseen, oppositiopoliitikolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin puhua, Timonen sanoo.

– Pitää olla "yliaktiivinen".

Ajassa mitattuna aktiivisimmat valtuutetut ovat puhuneet vuoden aikana yli 2,5 tuntia. Timonen muistuttaa, että puheenvuorojen pituutta rajoitetaan tietyissä tilanteissa niin valtuustoissa kuin eduskunnassakin, jotta istunnot eivät kestä ikuisuuksia. Timonen kuitenkin lainaa vanhaa sanontaa ja toteaa, että "lyhyestä virsi kaunis".

– Pitäisi osata puhujan puhua niin, että pystyy sanomansa tiivistämään, se on hyvän puhujan kriteeri. Ei puhumalla yleensä enää mitään muuteta, Timonen sanoo.

Paljon puhuvien lisäksi valtuustossa on niitä, jotka ovat puhuneet vuoden aikana alle 10 kertaa. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) on pitänyt valtuustossa viime vuonna yhden puheenvuoron.

– Oma näkemykseni on, ettei kansanedustajien eikä varsinkaan ministerien pitäisi olla valtuustossa, koska heillä on tarpeeksi tekemistä valtakunnan asioissa, Timonen sanoo.

– Monet asiat tehdään ryhmissä, hallituksessa ja lautakunnissa. Tavallaan kansanedustaja-valtuutetut ovat osa-aikavaltuutettuja. Valtuusto on tärkeä ja sielllä tehdään tärkeitä päätöksiä, mutta suurin osa tehdään muualla.

Ahkerin valtuustoaloitteiden tekijä tällä valtuustokaudella on ollut Aila Dündar-Järvinen (sd.). Hän on tehnyt tällä valtuustokaudella 21 aloitetta. Dündar-Järvinen sanoo, että määrä kuulostaa isolta, mutta kertoo, että hän on tehnyt aina paljon aloitteita. Siihen on useita syitä.

– Tärkein on, että kuntalaiset ovat yhteydessä ja toivovat myytoksia. Minulle on monta kertaa sanottu, että mikset laita sähköpostia virkamiehille, sitä kautta hoituu helposti mutta ei todellakaan.

Dündar-Järvinen muistuttaa, että osa hänen vuosien varrella tekemistään aloitteista on niin sanotusti "onnistunut täydellisesti". Näistä hän mainitsee Pispalan bussin, valtuuston nettilähetykset ja köyhyysohjelman.

Dündar-Järvinen kertoo saaneensa kuulla siitä, että aloitteet maksavat, kun viranhaltijat vastaavat niihin työaikanaan.

– Se kuuluu heidän virkatehtäviinsä. Demokratia maksaa.

Timonen ei pidä aloitteita kovin tehokkaana.

– Esimerkiksi eduskunnassa yksittäiset kansanedustajan tekemät aloitteet eivät johda mihinkään. En näe aloitteiden tehtailua kovin merkittävänä tapana tehdä politiikkaa, Timonen sanoo.

– Ne työllistävät virkamiehiä eivätkä kaikki virkamiehet tykkää siitä. Parempi tapa on ottaa suoraan virkamieheen yhteyttä tai tehdä ryhmäaloitteita, jolloin heti alkuun on suurempi taustajoukko.

Valtuutetulla on oikeus tehdä aloitteita ja Timosen mukaan niillä voi osoittaa kannattajilleen, että on tehnyt sellaisia.

– Aloitteet monesti hukkuvat byrokratiaan.

Dündar-Järvinen itse on tästä eri mieltä.

– Valtuustokyselyistä sanoisin, etä ne eivät ole kauhean tehokkaita.

Puheenvuorot 2017-2020

Eniten puheenvuoroja pitäneet

Aarne Raevaara (VaTa) 408

Lassi Kaleva (ps) 338

Atanas Aleksovski (sd, ryhmä) 207

Aila Dündar-Järvinen (sd) 196

Ilkka Sasi (kok) 181

Sinikka Torkkola (vas) 135

Matti Höyssä (kok) 132

Yrjö Schafeitel (TaPu) 125

Johanna Loukaskorpi (sd) 119

Pekka Salmi (sd) 105

Puheenvuoroissa ei ole ryhmäpuheenvuoroja, mutta muuten kaikki käytetyt puheenvuorot.

Valtuuston kokouksiin on ollut mahdollisuus osallistua etänä huhtikuusta 2020 alkaen.

Etäkokouksissa on käytössä Selma-päätöksentekojärjestelmä, jossa pyydetään vain puheenvuoroja, nopeaa kommentointia ei käytetä.

Lähde: Tampereen kaupunki, konsernihallinto

Valtuustoaloitteet 2017-2020

Eniten valtuustoaloitteita tehneet/vuosi

2020

Aila Dündar-Järvinen (sd) 10

Lassi Kaleva (ps) 8

Sinikka Torkkola (vas) 5

2019

Aila Dündar-Järvinen (sd) 4

Ari Wigelius (sd) 3

Ulla-Leena Alppi (vas) 3

2018

Aila Dündar-Järvinen (sd) 7

Juhana Suoniemi (vihr) 4

Ilkka Porttikivi (vas, nyk. sd) 3

2017

Esa Kanerva (sd) 3

Noora Tapio (vas) 3

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä 3

Tampereen vihreä valtuustoryhmä 3

Lähde: Tampereen kaupunki, konsernihallinto

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut