Miten lapset, nuoret ja lapsiperheet voivat? – Tampere ottaa nyt käyttöön tekoälyn asiaa selvittääkseen

Tekoäly auttaa nyt sen selvittämisessä, miten lapsiperheet voivat Tampereella. Kai Skyttä/ESM:n arkisto
Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Tampereen kaupungin Tampere Junior- kehitysohjelma on mukana uudessa projektissa, jossa haetaan tiedon avulla ratkaisuja lapsiperheiden hyvinvointierojen kaventamiseen.

Uudella tavalla analysoidun tiedon avulla kehitetään palveluita siten, että lasten, nuorten ja perheiden tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu, ja arki on entistä turvallisempi ja toimivampi erilaisilla asuinalueilla.

– Lapsi, nuori ja perhe on vankka yhteenliittymä. Perheistä, lapsista ja nuorista on tietoa, mutta projektin kautta syntyvä laaja, useista lähteistä rakentuva tieto ja tiedon tarkastelutapa avaa täysin uudenlaisen keskustelun. Siirrymme lukuja ja prosentteja esittelevistä pylväistä ilmiöitä ihmettelevään maailmaan, kertoo suunnittelujohtaja Leena Viitasaari tiedotteessa.

– Tieto pakottaa meidät katsomaan erilaisuutta uudella tavalla, keskiarvot katoavat. Tieto, keskustelu ja tulkinta ovat yhteisen työn uusi kulmakivi, toteaa Viitasaari.

Tällä hetkellä kunnissa on tarve tiedon laajemmalle hyödyntämiselle. Nyt käynnissä olevassa projektissa tuodaan erilaista asiantuntijatietoa ja rekisteritietoa yhteen, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää, millaisia lapsiperheitä Tampereella on ja miten heidän hyvinvointiaan voidaan parantaa.

– Meillä on usein kuvitelma siitä, että tietoa olisi paljon, vaikka tieto on todellisuudessa hyvin pirstaloitunutta. Tekoälyn avulla voidaan nostaa rekistereistä esiin asioita, jotka yhdessä ihmisten erilaisen asiantuntemuksen kanssa synnyttävät keskustelua ja uusia oivalluksia, kertoo projektipäällikkö Outi Valkama.

Hankkeessa kehitetään kuntien kykyä hyödyntää ja käyttää paikallista ja valtakunnallista rekisteritietoa. Tietoa analysoidaan eettisesti ja tietoturvallisesti edistynyttä analytiikkaa, tekoälyä hyödyntäen. Näin pyritään ymmärtämään paremmin Tampereella asuvien perheiden moninaisuutta ja heidän tarpeitaan.

Tietoa analysoimalla rakennetaan ymmärrystä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista kahdeksan elämänalueen kautta. Elämänalueissa huomioidaan yksilöllisen sosiaalisen ja toimintaympäristötiedon näkökulmat noudattaen laajalti käytettyä Stiglitzin raportin mallia.

– Tilannekuvan ja sen päivittymisen myötä saadaan palautetta työn vaikuttavuudesta palvelujen määrän mittaamisen sijaan. Tilannekuvaperusteinen johtaminen ohjaa myös huomiota kehittämishankkeista itse perheiden palvelemiseen ja arjen työn kehittämiseen, toteaa hankkeessa mukana oleva johtava konsultti Petri Takala Gofore Oyj:sta.

Edistynyt analytiikka kuntaorganisaatioiden lapsiperheiden palveluiden tiedolla johtamisessa –hanke on saanut kehitystyölle valtionavustusta valtiovarainministeriön kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä vuosille 2020-2021.

Valtakunnallinen LEA-hanke toteutetaan neljässä osahankkeessa: Vaasa-Laihia, Tampere-Ylöjärvi, Vantaa ja Pori. Tampere toimii yhteishankkeen hallinnoijana ja vastaa sen taloudesta. Gofore Oyj vastaa hankkeen toteutusprosessista ja sisällöstä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut