Tamperelaisen vanhojen kuvien testi sai supersuosion – Tampere-seuran Heidi Martikainen pohtii syytä – "Pulsaattori vaihtui automaattipesukoneeseen"

Tamperelaisen verkkosivulla joulupäivänä julkaistu testi, jossa piti tunnistaa tamperelaisia paikkoja vanhoista valokuvista ja postikorteista, sai ihmiset innokkaasti osallistumaan. Testi oli 7. tammikuuta iltaan mennessä tehty yli 58000 kertaa.

Testin tekijöille helpoin 25 kysymyksestä oli ilmeisesti valokuva Pyynikin uimahallista, sillä peräti 97 prosenttia vastaajista tunnisti sen.

Ylivoimaisesti pahiten harhaan vastaajat menivät kysymyksen numero 18 kohdalla. 82 prosenttia vastaajista ei tiennyt, että kuvassa kuljettiin Ilomäenkatua.

Muuttuneiden maisemien hämmästely ja menneiden aikojen ihastelu vanhoista valokuvista ei ole uusi ilmiö. Tampere-seura julkaisi ensimmäisen kuvateoksen, jonka avulla lukijat pääsivät tekemään ennen ja nyt -vertailuja, jo vuonna 1943, muistuttaa seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen.

– Mutta se, miksi kiinnostus vanhoja valokuvia kohtaan on viime vuosina ”räjähtänyt käsiin”, johtuu minun mielestäni siitä, että kyseessä on välineurheilu. Kun ennen pestiin pyykkiä pulsaattorilla niin nyt jokaisella on käytössä automaattipesukone, Martikainen heittää mystisen vertauksen ja jatkaa selventäen:

– Vanhoja paperikuvia on helppo skannata ja siirtää nettiin ja sosiaaliseen mediaan. Ihmisillä on mahdollisuus katsella ja kommentoida niitä missä vain, milloin vain.

Omasta sukualbumista on siis huomattavan helppo laittaa vaikkapa kuva vaarista hevosen kanssa Tammelantorilla laajaan levitykseen, mikä ei olisi ollut 10-15 vuotta sitten mahdollista.

– Kaiken lisäksi Suomessa on nyt todella paljon hyväkuntoisia eläkeläisiä, joilla on vanhoja valokuvia, aikaa, atk-taitoja ja välineet laittaa kuvia nettiin, Heidi Martikainen sanoo.

Hän tietää myös Tampere-seuran Facebook-sivujen vanhojen valokuvien kommenttien perusteella, että kaikkia eniten muisteluja herättäneitä kuvia leimaa omakohtaisuus. Innokkaimpia kuvien lisääjiä ja kommentoijia ovat päälle 60-vuotiaat, joille rakkaimpia vuosikymmeniä ovat 1950-70-luvut.

– Jos jossain näkyy sitä vanhempi kuva, siitä puhutaan faktoilla, ei omien muistojen ja tunteiden kautta.

Katsommeko 20 vuoden kuluttua samoja, vanhoja valokuvia samoista, tutuista kohteista? Toivottavasti emme pelkästään, sillä jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää ottaa nyt kuvia muun muassa Tampereen uusista asuinalueista.

– Siinä asiassa on selkeä aukko. Ymmärrän, että esimerkiksi Vuoreksesta ei ole kertynyt vielä historiaa, mutta olisi kiva, jos joku olisi ottanut kuvia alueen ensimmäisistä rakennusvaiheista ja ottaa niitä koko ajan talteen, Martikainen toteaa.