Juttu on julkaistu alun perin 16.1.2016.
Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa et halua tulla ikuistetuksi.
Satut olemaan julkisella paikalla ja joku päättää napata sinusta valokuvan. Pian epäedustava kuvasi leviää verkossa ja päätyy suuren yleisön reposteltavaksi.
Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Et välttämättä.
Kuvaaminen tai kuvan jakaminen ei ole rikos, koska julkisella paikalla kuvaaminen on osa perustuslaillista sananvapautta, kuten myös kuvan jakaminen, mutta kuvan sisältö voi täyttää usean eri rikoksen tunnusmerkit.
– Kuvan jakaminen voi loukata kohteen kunniaa tai yksityisyyttä niin, että se on lain mukaan rangaistava teko, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari muistuttaa.
Lain mukaan kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua, jollei sitä ole erikseen kielletty.
Kiellettyä kuvaaminen on esimerkiksi kotirauhan suojaamissa paikoissa, kuten toisen kodissa tai rappukäytävässä.
Viestintäoikeuden professori painottaa, että kuvan levittäminen on asia erikseen.
Kohteen kannalta epäedullisen valokuvan tai videon levittäminen voi olla rikos, jos se antaa kohteen toiminnasta väärän käsityksen tai paljastaa yksityiselämästä sellaista tietoa, jonka levittäminen voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä ja halveksuntaa.
Professori peräänkuuluttaa hyviä tapoja ja kehottaa kuvaajia miettimään asioita maalaisjärjellä.
– On hyvä miettiä, haluaisiko nähdä itsestään samanlaisen kuvan julkisuudessa.
Viattomankin kuvan jakaminen saattaa aiheuttaa harmia, jos sen julkinen levittäminen ei ole kohteen oma päätös.
Korpisaari mainitsee esimerkkinä ystävän tai sukulaisen, joka ei itse julkaise kuvia lapsistaan tai kodistaan.
– Silloin hän ei todennäköisesti halua muidenkaan niitä julkaisevan, professori sanoo.
– Lähtökohtaisesti on hyvien tapojen mukaista varmistua siitä, ettei kuvan julkaiseminen ei ole tunnistettavissa oleville ihmisille ongelma.
Professori muistuttaa, että yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista toki voi levittää kuvia vapaammin.
