"95 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että me hävisimme sen matsin..." – Näin Rauno Korpi muistelee traagista Ruotsi-ottelua Moskovan MM-kisoista keväältä 1986

Torstaina 24. huhtikuuta vuonna 1986 oli noin minuutista kiinni, ettei Suomen jääkiekkomaajoukkue olisi palannut Moskovan MM-kisoista hopeamitalit kaulassa. Lähtötilanteeseen nähden saavutus olisi ollut käytännössä täysin uskomaton: päävalmentaja Alpo Suhonen oli irtisanoutunut juuri ennen kisoja ja joukkue tuli hetkessä Rauno Korven valmennettavaksi.

Ensimmäisenä piti parsia joukkue kasaan käytännössä täysin atomitason tilanteesta.

– Mollan (vuonna 2014 edesmenneen apuvalmentaja Olli Hietasen) kanssa soiteltiin äijät noin vuorokaudessa koolle. Tosiaan, joukkue koottiin kasaan yhdessä vuorokaudessa. Ei siinä tosiaan paljon ollut aikaa – ajatuksena oli koota kentälliset seuroissa onnistuneiden ryhmitysten mukaan, oli esimerkiksi Tappara-kenttä ja sitten oli Kärpät-kenttä, Korpi muistelee.

Kisat etenivät siinä määrin menestyksekkäästi, että Suomi eteni mitalisarjaan. Sen ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui Ruotsi. Ottelu oli 59. peliminuutin kohdalla tilanteessa 4-2.

– Kyllä tämä ottelu voitetaan. Näin uskallan luvata, totesi ottelua Suomeen selostanut Juha Jokinen kun pelikello näytti aikaa 59.10.

Kymmenen sekuntia myöhemmin Anders Carlsson iski ottelun lukemiin 4-3. Myöhemmin selvisi, että jo tuo maali ratkaisi sen, että Suomi poistuisi kisoista ilman mitalia. Ruotsin pelaajat näyttivät vaihtoaitioon joukkueensa päävalmentaja Curt Lindströmille, että nyt olisi syytä ottaa aikalisä.

Sitä ei Lindström ottanut, eikä sitä ottanut myöskään Rauno Korpi Suomen penkin takana.

– Emme halunneet ottaa aikalisää, koska emme halunneet antaa Ruotsille minkäänlaista mahdollisuutta hengähtää tai rakentaa mitään erikoisviisikkoa kentälle, Korpi perustelee.

Pahempaa oli luvassa. Pakkipari Mika SuoraniemiArto Ruotanen unohti aluepuolustamisen, ja molemmat lähtivät säntäämään seuraavan aloituksen jälkeen, ja jättivät maalintekijä Anders Carlssonin täysin vartioimatta.

Keskushyökkääjä Kari Jalonen yritti epätoivoisesti katkaista puolustaja Robert Nordmarkin läpisyöttöä siinä kuitenkaan onnistumatta. Kiekko päätyi siniviivalla kärkkyneelle Carlssonille, ja loppu on surullista suomalaista urheiluhistoriaa – ensimmäinen osa Suomi-Ruotsi -otteluiden tragedioiden sarjassa.

– Kyseessä oli tuolloin Oulun Kärpissä pelannut viisikko. Luotimme siihen, että he hoitavat tilanteen. Kun kiekko putosi jäähän, siinä tapahtui suunnilleen kaikki virheet mitä vaan jääkiekossa voi tapahtua. Jos ajattelee todennäköisyyksiä, tuollainen vaihto toteutuu ehkä kerran tuhannesta kerrasta, Korpi päivittelee.

Arto Ruotanen nousi otsikoihin vielä kuusi vuotta myöhemminkin, kun mies menetti alimpana miehenä kiekon MM-finaalissa Ruotsia vastaan. Siitä syntyi Ruotsin 2-0 -maali.

Ottelun jälkeen Korvelle on jäänyt elävästi mieleen yksi, yksittäinen tilanne. Moni suomalainen muistaa ikuisesti ottelun jälkeisen haastattelun, jossa Juha Jokisen haastattelussa sanojaan hakee täysin poissa tolaltaan oleva päävalmentaja.

– Haluan kiittää poikia. Taistelivat erinomaisesti. Ajatukset eivät ole koossa, Korpi sai itkunsa seasta sanottua.

Kohta Korpi sai tukea yllättävältä taholta.

– Pukukoppikäytävällä näkyi iso, minulle entuudestaan tuntematon, minua vanhempi mies. Hän käveli luokseni.

Mies oli Lars-Eric Uneståhl, Ruotsin joukkueen henkinen valmentaja ja käytetty urheilupsykologi.

– Hän kertoi minulle, että oli seurannut koko ottelun ja erityisen tarkasti molempia aitioita. Hän sanoi, että hän näki niin selvästi sen, että te olitte (Suomen penkki) väärässä aikamuodossa. Hän tarkoitti tällä sitä, että te elitte jo siinä ajassa kun peli on jo loppu ja voitettu, vaikka se oli vielä kesken eikä missään nimessä ohi, Korpi muistelee.

Kuten kuvitella saattaa, Ruotsi ratsasti MM-kisoissa lopulta hopealle. Neuvostoliitto oli täysin suvereeni: Suomi hävisi mitalisarjan päätösottelunsa ajan mahtimaalle tutuin lukemin 8-0.

Suomalaisten mielissä tasapeli on kääntynyt katkeraksi tappioksi.

– On se ottelu jäänyt suomalaisten mieliin elämään. Kun ihmisten kanssa on vuosien varrella tästä keskustellut, niin 95 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että me hävisimme sen matsin, Korpi kuvailee.

82-vuotias Lars-Eric Uneståhl on yhä hengissä ja on etenkin Ruotsissa arvostettu ja käytetty urheilupsykologi. Vuoden 1986 Suomen-kaataja Anders Carlsson oli puolestaan mukana maajoukkueessa myös keväällä 1991, jolloin Mats Sundin kaatoi Suomen mitalihaaveet viimeisen minuutin kahdella maalillaan.

Arto Ruotanenkin on ollut hyvän aikaa sinut oman jääkiekkohistoriansa kanssa.

– Jos pelaa kiekollista peliä, niitä (virheitä) sattuu. Onhan niitä sattunut muitakin. On ollut hyviä ja huonoja kisoja. Sellaista elämäkin on, Ruotanen pohti Iltalehdessä keväällä 2017.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut