Tilastokeskuksen Tieto & trendit -blogin mukaan kiire on jatkuvaa alle joka toisen työelämässä.
Kiire on suomalaisessa työelämässä jo niin yleistä, että siltä ei välty juuri kukaan. Tämä selviää Tilastokeskuksen vuoden 2019 työelämätutkimuksesta, kertoo yhteiskuntatilastojen erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksen Tieto & trendit -blogissa.
Työelämätutkimuksen mukaan vain 7 prosenttia suomalaisista on välttynyt työssään kiireeltä tyystin. EU-maiden keskiarvo on 22 prosenttia.
– Espanjassa ja Ranskassa sen sijaan lähemmäs 40 prosenttia työllisistä sanoo, ettei työskentele koskaan kiireessä, Sutela kirjoittaa.
Jatkuvassa kiireessä työskentelee Suomen työllisistä peräti 40 prosenttia, mikä on hieman EU-keskiarvoa (36 prosenttia) korkeampi. Jatkuvalla kiireellä mitattuna suomalainen työelämä ei kuitenkaan ole EU-maiden kiireisintä. Jatkuva kiire on yleisintä Kreikassa (50 prosenttia) ja Saksassa (48 prosenttia). Sen sijaan naapurimaassa Virossa vain joka neljäs työllinen kokee työssään jatkuvaa kiirettä.
Suomen erityispiirre on, että kiireisimmiksi itsensä kokevat naiset. Täkäläiset naiset kokevat aikapainetta työssään aina tai useimmiten 46 prosenttia, kun luku miehillä on 34 prosenttia.
Kiirettä kokevien naisten osuus työllisistä on Suomessa selvästi yli EU-keskiarvon (35 prosenttia), kun taas kiireisten miesten osuus alle sen (37 prosenttia).
– Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan haittaava kiire työssä oli kasvanut naispalkansaajilla hälyttävästi vuosien 2013 ja 2018 välillä. Kiire aiheuttaa haittaa työssä erityisesti naisvaltaisella kuntasektorilla sote-alan ja opetustyön ammateissa, Hanna Sutela kirjoittaa.
Tieto näkyy hänen mukaansa myös EU:n tilastotoimiston Eurostatin luvuissa.
Ammattiryhmistä kiireisimpiä ovat Sutelan mukaan ennen kaikkea toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu- ja myyntityöntekijät, maataloustyöntekijät sekä muut työntekijät. Näissä ryhmissä koetaan Suomessa paljon enemmän kiirettä kuin EU-maissa keskimäärin.
– Sen sijaan miesvaltaiset ammattiryhmät, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät näyttävät pääsevän Suomessa tässä suhteessa hieman helpommalla kuin EU-maissa keskimäärin.
Suomessa työntekijät ovat tutkimuksen mukaan kiireisempiä kuin yrittäjät.