Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tutkimuksen mukaan alle puolet suomalaisista innostuu työnsä tulevaisuudesta. Yli 55-vuotiaista vain joka kolmas innostuu työnsä tulevaisuudesta, alle 25-vuotiaista 61 prosenttia kertoo innostuvansa, kerrotaan tiedotteessa.
– Innostuksen puute on huolestuttavaa. Muuttuvan työelämän kannalta on tärkeää miettiä, mitä osaamisen kehittämiseksi ja innostuksen ruokkimiseksi voidaan tehdä. Kun oman osaamisen ja työn hallinnan tunne lisääntyy, epävarmuus hälvenee. Tarvitsemme jatkuvaa uuden oppimista ja uteliaisuutta uutta kohtaan, sanoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan joka kolmas työikäinen suhtautuu luottavaisesti työnsä tulevaisuuteen, mutta toisaalta työn kuormittavuuden, työmäärän ja kiireessä työskentelyn nähdään kasvavan.
Työikäiset suomalaiset näkevät työelämän muutoksen kiihtyvän. Yli puolet suomalaisista uskoo, että automatisaation mukanaan tuoma työelämän murros ja etätyön lisääntyminen näkyvät lähivuosina entistä vahvemmin. Etelä-Suomessa nämä muutokset nähdään vahvempina kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Puolet suomalaisista uskoo, että monimuotoisuuden merkitys kasvaa työelämässä.
– Suomalaiset kokevat isojen ilmiöiden muuttavan työelämää. Työikäinen väestö ei kuitenkaan näe omassa osaamisessaan suurta muutoksen tarvetta: 57 prosenttia uskoo oman osaamisensa riittävän viiden vuoden kuluttua. Kiinnostavaa on myös se, että työnantajat näkevät muutoksen vahvempana kuin työntekijät. On tärkeää, että työntekijät ja työnantajat pohtivat työpaikoilla yhdessä työelämän tulevaisuutta ja tulevaisuuden osaamistarpeita, Halonen jatkaa.
Oman työn tulevaisuus pelottaa joka kolmatta työikäistä. Alle 25-vuotiaissa osuus on vielä suurempi, 37 prosenttia.
– Epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa, ja korona on varmasti vaikuttanut tähän. Vajaa puolet suomalaisista uskoo oman työnsä säilyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Joka neljäs varautuu puolestaan siihen, että oma työ saattaa kadota kokonaan. Nuoria työn tulevaisuus pelottaa eniten, mutta toisaalta he ovat myös innostuneimpia tulevasta, Halonen kuvailee.
Suomalaiset näkevät, että tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä enemmän osaamista erityisesti itseohjautuvuudessa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Myös päätöksentekokyky, neuvottelutaidot sekä kyky sopeuttaa ajattelua ja ajatella useita asioita samanaikaisesti ovat taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän. Nuoremmat näkevät osaamistarpeiden muutoksen vahvempana kuin vanhemmat, sanotaan tiedotteessa.
– Erityisesti työnantajat näkevät, että erilaista palveluosaamista ja tiimityöskentelyä tarvitaan tulevaisuudessa selvästi nykyistä enemmän. Suomen työikäinen väestö ei kuitenkaan tutkimuksemme mukaan tunnista näitä osaamistarpeita yhtä vahvasti, Halonen sanoo.
Vajaa puolet vastaajista uskoo, että työn kuormittavuus lisääntyy. Erityisesti korkeasti koulutetut, naiset ja sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät uskovat työn psyykkisen kuormittavuuden kasvavan. Kiireessä työskentelyn lisääntymiseen uskoo 43 prosenttia vastaajista. Joka kolmas on sitä mieltä, että kuukausittainen työmäärä ja riittämättömyyden tunne kasvavat.
– Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat yleisin syy sekä sairauspoissaoloille että työkyvyttömyyseläkkeille. Erityisesti naisilla mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on jatkanut viime vuosina kasvuaan. On tärkeää, että työpaikoilla tunnistetaan kuormitustekijöitä ja ehkäistään liiallista kuormittumista. Yhtä tärkeää on vahvistaa työn voimavaratekijöitä, ne luovat imua työhön ja auttavat jaksamaan, Halonen kertoo.
Ilmarisen tutkimukseen vastasi 1 000 iältään 18–60-vuotiasta henkilöä. Vastaajajoukko on alueellisesti ja iän mukaisesti edustava otos työikäisistä suomalaisista. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja tiedot kerättiin elokuussa 2020.
Karu luku: koronalokakuussa työttöminä työnhakijoina 88 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten