"Vaatisi maanjäristyksen..." – 120-vuotias Satakunnansilta on uhmannut aikaa jo kolmen Hämeensillan aikana

Mitä teit 9. lokakuuta 2020? Viikonpäivä oli perjantai.

Todennäköisesti jotain sellaista, mitä tavallisestikin.

Arkinen päivä oli Satakunnansillallekin, vaikka se olisi juhlan ansainnut.

Silta täytti tuona päivänä 120 vuotta. Kivisillan avajaisia vietettiin Suomen suuriruhtinaskunnan Tampereella 9.10.1900.

Tampereen kaupungilla silloista vastaavan rakennuttajapäällikkö Petri Kantolankin kuukauden myöhässä tullut tieto vuosipäivästä yllätti.

Tosin 112-metrinen 6-aukkoinen kiviholvisilta ei ole aiemminkaan kerännyt huomiota sen aiheuttamalla huolella.

Sillan rakenteiden vaurioituminen vaatisi maanjäristyksen.

– Sillan rakenteiden vaurioituminen vaatisi maanjäristyksen, sanoo Kantola.

Suhteellisuudentajua lisää se, että Satakunnansillan olemassaoloaikana Hämeensillan paikalla on jo kolmas silta. Kaksi viimeistä on 1900-luvulla laajasti käyttöönotetun innovaation tyyliin teräsbetonirakenteisia.

– Koski on auki ympäri vuoden ja kosteus pääsee betonin huokoiseen rakenteeseen ja rapauttaa sitä. Kurun harmaassa graniitissa imeytyminen on olematonta. Lisäksi teräsbetonilla on heikommat kestävyysominaisuudet suolarasitukselle ja ilman hiilidioksidille, mitä edelleen heikentää betonin halkeilu, kertoo Kantola.

Ennen nykyistä siltaa paikalla kulki kaksiosainen Konsulinsaaren kautta kulkeva kävelysilta, joka tunnettiin nimellä Pikkusilta. Sen korvasi insinööri Karl Snellmanin suunnittelema silta.

Satakunnansillan rakentaminen oli tuolloin 120-vuotiaalla Tampereella suuri ponnistus. Esimerkiksi kivet kuljetettiin halkolotjilla Näsijärveä pitkin Teiskosta ja Kurusta, kun siltaa rakennettiin vuosina 1897–1900.

Kantola spekuloi, että jos samalle Satakunnansillan paikalle rakennettaisiin nyt silta, olisi valinta todennäköisesti teräsbetonisilta muutamalla välituella.

– Kiven leikkaus- ja nostotekniikat ovat kehittyneet 100 vuodessa, mutta kivisillan tekeminen maksaisi vähintään kolminkertaisesti.

Tosin tarvetta uuteen ei ole. Sillan PTS eli pitkän tähtäimen remonttisuunnitelma ei aiheuta painajaisia. Kantolat mukaan tulevat remontit liittyvät lähinnä sillan päällysteen uusimiseen.

Edellisen kerran silta on vaatinut remonttitoimia, kun sen kaiteet ja valaistus entisöitiin vajaat kymmenen vuotta sitten. Tammerkosken Takomo teki uudet 1900-luvun alun mallin mukaiset lamput sillan päälle ja peruskorjasi ainutlaatuiset valurautaiset kaiteet. Alkuperäiset lamput tuhoutuivat vuoden 1918 sisällissodassa.

Muutoksia ei tarvitse pelätä. Yhtenä vaihtoehtona Patosillan pyöräilypaineen helpottamisessa pidettiin Satakunnansillan leventämistä.

– Kansallismaisemassa olevan rakennushistoriallisesti arvokkaan sillan muuttamiseen olisi aika suuri kynnys, pohtii rakennuttajapäällikkö.

Jos uutta juuri valmistunutta Hämeensiltaa mainostettiin 100 vuoden siltana, on jo 120-vuotiaan Satakunnansillan helppo nokittaa tämä.

– Kivisilta on periaatteessa ikuinen, uskoo Kantola.

Vuosijuhliin on mahdollisuus vielä monta kertaa.