Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Miksi Tampereesta pitää tulla kulttuuripääkaupunki? Kaksi uudesta johtokolmikosta listasi 6+1 hyvää syytä

Kulttuuri: Uusi taiteellinen johtoryhmä luotsaa Pirkanmaata vuoteen 2026.

Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun johtoon on nimitetty uusi taiteellinen johtoryhmä. Ryhmään kuuluvat koko hakuprojektin johtaja Perttu Pesä, teatteriohjaaja Marika Vapaavuori ja Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen.

Pesä ja Vapaavuori kertovat, miksi Tampereen pitää olla kulttuuripääkaupunki.

Perttu Pesä:

1. Aluetaloudelliset vaikutukset

”Kulttuuripääkaupunkien panos-tuotossuhde aluetalouteen on erittäin hyvä. Panokset kulttuuripääkaupunkiin nelinkertaistuvat aluetaloudessa. Ei pelkästään kulttuurialalla vaan myös kaupan ja teollisuuden alalla vaikuttaa positiivisesti työpaikkojen kehitykseen”.

2. Imagolliset vaikutukset

Tässä tehdään kulttuurin avulla yhtenäistä Pirkanmaata.

”Pirkanmaa on paikka, jolla ei ole kauhean tunnistettavaa eurooppalaista identiteettiä. Ollaan Suomen kakkosalue, jota Eurooppa ei kovin herkästi tunnista. Sillä, että pystyy kulttuuria keinona käyttäen tuomaan näkyviin identiteettiä ja Euroopalle tarpeen tehdä meidän kanssa yhteistyötä, on iso asia.”

3. Yhteisölliset vaikutukset

”Täällä Suomessa on ymmärretty kulttuurin merkitys sivistyksen osana. On syy sille, miksi meillä on julkisesti tuettuja teattereita, jotka pystyvät pitämään lipunhinnat sellaisina, että kansalaiset voivat niitä laajasti käyttää. Vaihtoehtona on Lontoo, jossa lippu on 100 puntaa, jolla osa väestöstä katoaa sivistämisen ulkopuolelle. Tämä on tärkeä teema.”

+1 Yhtenäinen Pirkanmaa

”Kun katsoo aiempia kulttuuripääkaupunkeja, niin niiden profiilit ovat muuttuneet kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. Ne pussinperät, joita Eurooppa on täynnä, ovat löytäneet itselleen identiteettiä ja ääretöntä ylpeyttä. Se on sellainen voimavara tällaisessa puolen miljoonan Pirkanmaassa, jota ei rahassa mitata. Jokainen mukana oleva Pirkanmaan kunta on ylpeä omasta identiteetistä ja historiasta. Tässä tehdään kulttuurin avulla yhtenäistä Pirkanmaata, mihin poliittinen keskustelu ei ole pystynyt.”

Marika Vapaavuori:

1. Pysyvä jälki alueen kulttuuriin

””Kulttuuripääkaupunki-mandaatti jättää pysyvän jäljen alueen kulttuuriin. Kun resurssit lisääntyvät ja yhdistetään voimat saadaan lupa ajatella uusiksi asioita. Yhdessä tekeminen lisää kommunikaatiota ja toistemme näkökulmien ymmärrystä, paitsi Pirkamaan sisällä, myös osana Eurooppaa.”

2. Kulttuurilla ja taiteella luodaan kommunikaatiota

”Kulttuuri ja taide ovat asioita, joilla tutkitusti luodaan kommunikaatiota ja empatiaa. Nyt meillä on ollut aika, jolloin ollaan oltu säästöliekillä. Meille kaikille on kirkastunut mielissämme, mikä merkitys kulttuurilla on. Lopulta koko elämän sisältö perustuu keskinäisiin kohtaamisiin, toisiltamme oppimiseen ja empatiaan.”

3. Identiteetti

”Identiteetti, että me jotenkin mielletään, keitä me ollaan, sitä ei voi, eikä pidä brändätä yhteen lauseeseen. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 pitää sisällään älyttömän määrän erilaisia tapahtumia. Yhdenvertaisuus, joka on hankkeen ydintavoite, toteutuu minusta juuri niin, että mahdollistetaan paljon erilaisia asioita, avataan näkökulmia ja koetaan uutta. Tampereen ja koko Pirkanmaan identiteetti voisikin olla juuri vastaanottavaisuus, tänne on aina ollut helppo tulla ja alkaa tekemään.”