Näin asuinalueet eriytyvät Tampereen seudulla – matalimman hyvinvoinnin alueilla korostuvat vanhat kerrostalot: "Aika harvoin on tapahtunut monimuotoistavaa rakentamista"

Asuminen: Tuoreen selvityksen mukaan matalimman hyvinvoinnin alueilla korostuvat eläkeläisten, nuorten aikuisten, vieraskielisten ja yksinasuvien osuudet.

Matalimmilla hyvinvoinnin tasoilla korostuvat vanhat kerrostalot ja vuokra-asuminen. Arkisto / Sakari Nupponen

Riina Haapala

Tampereen kaupunkiseudun asuinalueiden välillä on havaittavissa kasvanutta eriytymistä. Asia käy ilmi tuoreesta raportista, jossa tarkastellaan asuinalueiden hyvinvointia vuosina 1995–2017.

Alueet on jaettu kymmeneen luokkaan. Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kertoo, että kehitys kertoo uudisrakentamisen painottumisesta.

– Aika harvoin on tapahtunut monimuotoistavaa rakentamista. Vielä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut vallalla eri tyyppisiä alueita erotteleva malli. Uusia alueita on rakennettu, mutta vanhaa ei ole uudistettu, Kuusela sanoo.

Kuuselan mukaan tämä kertoo myös korjausvelasta. Vanhoilla alueilla on kerrostaloja ja infraa, jotka pitäisi uudistaa ikänsä puolesta.

Selvityksessä kävi ilmi, että yhä suurempi osuus kaupunkiseudun väestöstä asui vuonna 2017 hyvinvoinniltaan matalammilla alueilla. Näillä alueilla on myös taipumus laajentua. Korkeimman hyvinvoinnin alueet ovat yhteydessä uudisrakentamiseen. Kaikkein eniten muuttopäätöksiä tekevät keskituloiset.

– Meidän pitäisi pyrkiä siihen, että saataisiin kaikista alueista houkuttelevia, että muuttopäätökset tasaantuisivat, sanoo kehittämispäällikkö Satu Kankkonen.

Asuinalueiden eriytymistä voi torjua monipuolistamalla vanhojen asuinalueiden rakennuskantaa ja kiinnittämällä huomiota asuinalueiden lähiympäristön kehittämiseen. Keskeisessä roolissa ovat myös koulut ja päiväkodit.

Eriytyminen koskee selvityksen mukaan kaikkia seudun kuntia. Matalan hyvinvoinnin alueita löytyi erityisesti Nokialta, Ylöjärveltä, Orivedeltä, Länsi-Tampereelta ja Hervannasta. Pienituloisten asukkaiden osuus oli suurinta Hallilassa, Hervannassa, Kalevassa, Nekalassa ja Hikivuoressa. Hyvätuloisien asukkaiden osuus oli suurinta Harjuniityssä, Metsäkulmassa, Sammalistossa, Annalassa ja Tursolassa.

Selvityksen mukaan pieni- ja keskituloisten keskittymissä korostuivat eläkeläisten, nuorten aikuisten, vieraskielisten ja yksinasuvien suuremmat osuudet. Pienituloisia lapsiperheitä asui erityisesti Tampereella, eläkeläisiä taas kehyskuntien keskustoissa.

Selvityksestä käy ilmi, että kaikkein matalimmalla hyvinvoinnin tasolla suhteessa suurin osa asunnoista on rakennettu 1970-luvulla. Kaikkein korkeimmalla hyvinvoinnin tasolla yli puolet asunnoista on rakennettu 2000-luvulla.

– Alimmilla tasoilla kerrostalo on vallitseva tyyppi. Yksinasuvien osuus on korkea ja iso osa on vanhempaa rakennuskantaa, yli 25 vuotta vanhaa. Nämä ovat valmiiksi tiiviitä kerrostalovaltaisia alueita, joita on haastava uudistaa lisärakentamisella.

Eriytyminen

Matalan hyvinvoinnin alueet levisivät

Yhä suuremmat osuudet väestöä asuivat vuonna 2017 hyvinvoinniltaan matalimmilla asuinalueilla.

Hyvinvoinniltaan matalimmat alueet laajenivat väestönkasvun keskittymisen kautta; korkeimman hyvinvoinnin asuinalueet olivat usein yhteydessä uudis- ja erityisesti pientalorakentamiseen.

Matalan hyvinvoinnin alueita löytyi erityisesti Nokialta, Ylöjärveltä, Orivedeltä, Länsi-Tampereelta ja Hervannasta.

Pieni- ja keskituloisten keskittymissä korostuivat eläkeläisten ja nuorten aikuisten (18-34v) talouksien, vieraskielisten ja yksinasuvien suuremmat osuudet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut