"Biojätteen vaikutus Tammervoimassa on sama kuin heittäisi omaan saunanpesään banaaninkuoria" – Eihän kukaan polta vettä kotonakaan, sanoo Jenni Ruotsalo

Näkökulma: Pirkanmaan Jätehuollon biokampanjan tuottaja lataa kovaa tekstiä heille, jotka heittävät biojätteensä sekajätteen joukkoon.

Pirkanmaan Jätehuollon biokampanjan tuottaja Jenni Ruotsalo kertoo, että biojätteen lajittelu on paikoin laiskaa. Riina Haapala

Riina Haapala

Tällä hetkellä sekajätteen joukossa on noin 38 prosenttia biojätettä. Jokainen asukas laittaa sekajätteeseen vuositasolla noin 57 kiloa biojätettä. Koko Pirkanmaan Jätehuollon alueella tämä tarkoittaa siis hieman alle 25,5 miljoonaa kiloa biojätettä sekajätteen joukossa.

Pirkanmaan alueen sekajäte menee Tammervoimaan energiana hyödynnettäväksi. Märkä biojäte sekajätteen joukossa heikentää palamista.

– Märkä biojätehän palaa huonosti, se on selvä. Se on sama kuin heittäisi omaan saunanpesään banaaninkuoret, sanoo Pirkanmaan Jätehuollon biokampanjan tuottaja Jenni Ruotsalo.

– Eihän kukaan kotonakaan vettä polta.

Erityisen ajankohtaiseksi biojätteen lajittelun tekee ensi keväänä toimintansa aloittava Koukkujärven biolaitos. Laitos tuottaa Pirkanmaan biojätteistä ja Nokian kaupungin lietteistä biokaasua ja lannoitteita.

Sekajätteen joukossa biojäte menee hukkaan, eikä se hyödytä Tammervoiman palamisprosessiakaan.

Se, ettei tule biojätettä, on mielestäni oudoin argumentti ikinä.

– Ihmiset saattavat ajatella, että kun tähteet menevät biojätteeseen, kurkunpätkä on ihan nahistunut ja kuivunut. Ei se ole.

On myös helppo ajatella, että ”minun biojätteet ovat niin pieniä, ettei sillä ole väliä”.

– Mutta jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, niin siitä tulee se valtava 38 prosenttia.

Biojäte on sekajätteen joukossa ongelmanaiheuttaja. Esimerkiksi metalli ja lasi kierrätetään paremmin.

– Tällä hetkellä sekajätteessä on onneksi tosi vähän lasia ja metallia suhteessa biojätteeseen.

Syy siihen, miksi biojätettä ei lajitella, on Ruotsalon mukaan esimerkiksi viitseliäisyydessä.

– Se, että biojätteen lajittelee, vaatii yhden roskiksen lisää ja sen kiikuttamisen yhteen astiaan.

Isommissa taloyhtiöissä biojäteastiat ovat olleet jo pidemmän aikaa.

– Siitä huolimatta myös taloyhtiöissä biojätteen lajittelu on paikoin melko laiskaa.

Omakotitaloissa ja pienimmissä taloyhtiöissä ei ole pakollista biojäteastiaa, mutta monella sellainen on jo vaikka yhdessä naapurin kanssa.

– Jätelakiluonnoksen mukaan biolajittelusta on tulossa kiinteistöille pakollista yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa vuoteen 2024 mennessä .

Biojätteiden lajittelemattomuudesta kuulee toisinaan myös muita argumentteja.

– Se, ettei tule biojätettä, on mielestäni oudoin argumentti ikinä. Se tarkoittaisi, ettei kotona syötäisi mitään tai keitettäisi vaikkapa kahvia, Ruotsalo sanoo.

– Ei varmaankaan päästä tilanteeseen, että kaikki lajittelevat kaiken, mutta pyrimme vaikuttamaan niihin, jotka tarvitsevat vain viimeisen sysäyksen.

Jenni Ruotsalo

Työskentelee biokampanjan tuottajana Pirkanmaan Jätehuollolla.

On itse biohenkinen lajittelija: tärkeimmät jakeet, kuten paperi, kartonki, muovit, lasi, metalli ja biojäte lajitellaan.

Pyrkii minimoimaan sekajätettä ”niin paljon kuin lapsiperheessä on mahdollista”.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut