Brysselissä työskentelevä Tamperelaisen kolumnisti kertoo olevansa huolissaan maan koronatilanteesta: "Tartuntoja on niin paljon, ettei testejä ole voitu toteuttaa kaikille"

Riina Haapala

Miltä korona näyttää Brysselissä?

Siitä kertoo tässä jutussa Tamperelaisen kolumnisti Hannele Räikkönen.

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen asuu Brysselissä. Kesällä hän oli Tampereella töissä ja lomalla, mutta palasi Brysseliin syyskuun alussa.

– Silloin tilanne oli Brysselissäkin suht rento, mutta sittemmin se on eskaloitunut.

Kevääseen verrattuna koronatartuntojen määrän kasvu ja vauhti, jolla tauti on levinnyt, on ollut Belgiassa hurja. Räikkönen kertoo, että 1.–7. marraskuuta Belgiassa todettiin keskimäärin 7 800 tartuntaa päivässä.

– Huolestuttavaa on se, että tartuntoja on niin paljon, ettei testejä ole voitu toteuttaa kaikille. Testikeskusten tukkiutuessa tuli ohje, että vain oireelliset testataan, Räikkönen sanoo.

Suurin osa tartunnoista on saatu vapaa-ajalla ja kotona.

Hannele Räikkönen

Todellisuudessa tartuntoja on siis vielä tätäkin enemmän. Belgiassa keskimäärin 535 ihmistä joutuu sairaalaan päivässä koronan takia. Tehohoidossa on yli 1400 ihmistä ja sairaalahoidossa kaikkiaan yli 7000. Belgiassa koronaan on kuollut yli 13500 ihmistä.

2. marraskuuta Belgia siirtyi uuteen lockdowniin. Etätyöt ovat pakollisia ja erikoiskaupat on suljettu. Ravintolat ja kahvilat suljettiin jo muutamaa viikkoa ennen lockdownia. Ulkonaliikkumiskielto tuli myös ennen lockdownia ja se jatkuu.

– Brysselissä ja Valloniassa ei saa mennä ulos kello 22–06 ja Flanderissa kello 00–05, Räikkönen kertoo.

Belgialaiskoululaisilla oli viime viikolla syysloma, jota jatkettiin tämän viikon.

– Kiinnostavaa on ollut se, että koulut halutaan pitää auki eikä kouluissa ole ollut merkittävästi aktiivisia tapauksia. Suurin osa tartunnoista on saatu vapaa-ajalla ja kotona, Räikkönen kertoo.

Räikkönen kuvaa Belgian tilannetta erittäin huolestuttavaksi. Se on myös tartuntojen osalta pahempi kuin keväällä. Belgiassa annettiin jo keväällä maskipakko esimerkiksi julkiseen liikenteeseen.

– Suomessa on niin vähän keissejä, että on ollut paljon vapaampaa kuin Belgiassa koko ajan. Tietysti kun tulee paikasta, jossa maskia käytetään kaikkialla, niin kulmakarvat nousevat kun esimerkiksi julkisessa liikenteessä ei ole maskipakkoa.

Räikkösen mukaan työssä on otettu digiloikka, mutta vaikuttaminen etäyhteyksien päästä on hankalaa.

– Yksi kollega sanoi aika hyvin, että ehkä se sellainen Brysseliin tulo vain viralliseen kokoustilanteeseen osallistumisen vuoksi muuttuu, mutta se, miksi pitäisi nähdä, on ne epäviralliset tilanteet, se verkostoitumisosio, Räikkönen sanoo.

– Euroopan parlamentti on ottanut digiloikan ja järjestänyt istunnot ja äänestykset etänä, mutta kysypä keneltä tahansa mepiltä, niin keskustelua ja ajatustenvaihtoa ei tapahdu tarpeeksi etänä.

Jos parlamentti ottikin digiloikan, komissiolle se on ollut hankalampaa. Komission työntekijöillä ei ole ollut edes työkännyköitä ja etätyöohjelmien käyttö on ollut vaikeaa palomuurien vuoksi.

– Meidän kokouksissa neljässä viidestä komission työntekijällä ei ole toiminut yhteys.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut