Uhkailun määrä on kasvussa Pirkanmaalla – "Pahimmassa tapauksessa kosto on hengenlähtö"

Oikeus: Uhkailuista tehtyjen ilmoitusten määrä poikkeaa suurella todennäköisyydellä todellisesta tilanteesta, sanoo Sisä-Suomen poliisin rikosylikomisario Jari Kinnunen.

Rikosylikomisario Jari Kinnusen mukaan poliisin vaihtoehdot ovat vähissä, jos henkilö ei halua itse tehdä ilmoitusta saamistaan uhkauksista. Pekka Ruissalo
Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Oikeudenkäytössä kuultavan henkilön uhkaamistapaukset ovat lievässä kasvussa Tampereella ja Pirkanmaalla. Vuonna 2016 poliisi kirjasi asiassa Tampereelta kaksi ilmoitusta, viime vuonna määrä oli 10. Maakunnan tasolla samat lukemat ovat 9 ja 14.

Juridisella käsitteellä tarkoitetaan käytännössä sitä, että toinen henkilö yrittää vaikeuttaa tai jopa estää toista henkilöä todistamasta.

Sisä-Suomen poliisin rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoo, että ilmoitettu määrä poikkeaa varmasti todellisesta esitettyjen uhkauksien määrästä.

– Huumepuolen kuviot ovat tietysti oma maailmansa. Aika vähän näistä meille ilmoitellaan, ja syykin on tietysti hyvin inhimillinen: pahimmassa tapauksessa kosto on hengenlähtö, Kinnunen kuvaa

Myös koronan vaikutus näkyy asiassa.

– Pitkällä aikavälillä luvuissa on havaittavissa kasvua. Koronavuoden lukemat todennäköisesti jäävät viime vuotta alemmas, kyse voi olla vain siitä että ihmiset ovat olleet muutenkin keskenään vähemmän tekemisissä, hän arvioi.

Painostaminen ja uhkailu tulevat Kinnusen mukaan kuulusteluissa ja poliisityössä esiin säännöllisesti. Poliisin vaihtoehdot näissä tilanteissa ovat vähissä, mikäli kuulusteltava ei puhu asiasta vapaaehtoisesti.

– Poliisi ei voi painostaa tekemään ilmoitusta, Kinnunen sanoo.

Kuluneen vuoden aikana Pirkanmaan käräjäoikeudessa on ollut käsittelyssä hyvin monenlaisia tapauksia aiheeseen liittyen. Eräässä tapauksessa oli kyse viranomaisten pitkäaikaisesta tutusta, joka oli päättänyt valjastaa oman kaveripiirinsä estämään todistajaksi tulleen henkilön pääsyn oikeussaliin asti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaverit olivat fyysisesti estäneet nuoren miehen pääsyn Tampereen oikeustalolle.

Yleensä kysymys on suusanallisesta uhkauksesta: henkilön haluun todistaa yritetään vaikuttaa esimerkiksi uhkaamalla tätä tai tämän läheistä väkivallalla.

Keväästä 2015 asti myös Suomessa on ollut mahdollista päästä todistajansuojeluohjelmaan. Sitä hallinnoi Keskusrikospoliisi ja sen piirissä on vuositasolla viidestä kymmeneen ihmistä. Juuri muuta siitä ei tiedetäkään.

– Siinähän se on. Salainen ohjelma tarkoittaa sitä, että sen sisältö on salaista, toteaa Tampereen KRP:n pitkäaikainen tutkija Paavo Tuominen.

Jari Kinnunen valaisee sapluunaa hieman tarkemmin.

– Ohjelmaan pääsylle on melko tarkat kriteerit, ja se vaatii hyvin kokonaisvaltaista sitoutumista. Käytännössä kaikki muuttuu asuinpaikasta ja henkilöllisyydestä alkaen, Kinnunen kuvailee käytäntöä.

Näin määrittää laki

Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisessa on kyse siitä, että joku yrittää vaikuttaa toisen henkilön todistamiseen.

Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Haastavissa tapauksissa on mahdollista päästä Keskusrikospoliisin hallinnoimaan todistajansuojeluohjelmaan. Siihen päätyvä jatkaa elämäänsä yleensä uudella asuinpaikkakunnalla ja uudella henkilöllisyydellä.

Ohjelmaan pääsemiseksi on määritelty hyvin tarkat kriteerit ja soveltuvuusarvio,

Kommentoi

Mainos: OVV Asuntopalvelut

Kesä on vuokrauksen sesonkiaikaa

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut