Suomalaiset kokevat sekä ei-digitaalisten että digitaalisen pelien pelaamisensa lisääntyneen koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa. Tämä näkyy myös uuden Pelaajabarometrin ei-digi- ja digipelaamista koskevissa tuloksissa. Pelaajabarometritutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhdessä toteuttamaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön (CoE-GameCult) toimintaa.
Tutkimuksen virhemarginaali eli luottamusväli on koko väestöä koskevien prosenttiosuuksien osalta 95 prosentin todennäköisyydelle laskettuna noin ±3 prosenttia.
Jo aiemmin korkealla olleet lukemat kasvoivat hieman. 10–75 -vuotiaista suomalaisista 98,2 prosenttia pelaa ainakin joskus pelejä, kun mukaan otetaan kaikenlaiset pelaamisen muodot. Digitaalisia pelejä pelaa ainakin joskus 78,7 prosenttia suomalaisista. Digitaalinen pelaaminen on noussut 2,5 prosenttiyksikköä edellisen Pelaajabarometrin tuloksista. Aktiivisia eli vähintään kerran kuukaudessa pelaavia digipelaajia on nyt 63,6 prosenttia suomalaisista, kun heitä oli edellisessä Pelaajabarometrissä 60,5 prosenttia.
Pelaamiseen liittyviä ongelmia on eniten nuorimmalla, 10-19-vuotiaiden ikäryhmällä, joka myös pelaa eniten ja monipuolisimmin. Nuorin ikäryhmä koki lisäksi muita ikäryhmiä selvemmin, että pelaamiseen liittyvät ongelmat olivat lisääntyneet poikkeusoloissa. Tilastollisesti merkitsevää ongelmien lisääntymistä oli kuitenkin vain nelikymppisten ikäryhmässä.
Rahapelaamisen suosio on verkkopelaamista lukuunottamatta ollut laskussa. Yhtenä syynä laskeviin lukuihin on todennäköisesti se, että kysely tehtiin touko- ja kesäkuussa 2020, jolloin Veikkauksen pelipaikat ja automaattipelit oli suljettu.