Koronasulku vei tamperelaislapsilta tuhansia askelia: "Tällä on varmasti terveyden kannalta merkitystä"

Näkökulma: Liikemittaritutkimuksessa huomattiin, kuinka merkittävä rooli koulupäivällä on lasten liikkumisessa.

UKK-instituutin hallinto- ja kehitysjohtaja Anne-Mari Jussila on huolissaan siitä, onko osalla lapsista jäänyt passiivisuus päälle kevään jälkeen. Riina Haapala

Riina Haapala

UKK-instituutin oletus siitä, että etäkoulu ja koronasulku vähensivät lasten ja nuorten liikkumista, osoittautui todeksi. Instituutti jakoi toukokuussa pikavauhtia noin 700 liikemittaria, joilla haluttiin selvittää koronakevään vaikutusta liikkumiseen. Vuoden 2018 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimukseen verrattuna askeleet vähenivät keskimäärin 1000–3000 askelta päivässä.

UKK-instituutin hallinto- ja kehitysjohtaja Anne-Mari Jussila kertoo, että koulupäivän aikaisen liikkumisen muutoksen suuruus yllätti.

– Lisäksi yllätti se, että vapaa-ajan liikkumisen lasku ei ollutkaan niin suurta, Jussila kertoo.

Jopa 3000 askeleen vähennys päivään on merkittävä pudotus liikkumisessa. Selittäviä tekijöitä on todennäköisesti useita.

– Koulumatkat vähenivät ja kouluaikainen liikkuminen. Ei vain liikunta-, vaan myös välitunnit.

– Kun keväällä tehtiin digiloikka ja opettajat tekivät sen ihailtavasti jopa päivässä, moni varmasti keskittyi siihen, että oppiminen turvattiin. Muutoksessa ei ehkä otettu tarpeeksi hyvin huomioon sitä, miten etäopiskelua pitäisi tauottaa ja rytmittää. Ja kun me olimme siinä samalla vanhempina etänä, niin meidänkin fokus meni siihen, että tuliko juuri ne tehtävät tehtyä, Jussila arvelee.

Huolenaihe kuitenkin on se, jäikö joillakin passiivisuusvaihde päälle.

Koronakevään liikkumisessa näkyi vahvasti myös polarisaatio. Kaikista vähiten liikkuvat lapset ja nuoret vähensivät liikkumistaan entisestään.

Erityisesti nuoremmilla ikäluokilla mittauksissa näkyi selvä aktiivisuuspiikki iltapäivissä ja illoissa. Jussila arvelee, että tähän voi olla syynä sosiaalisten kontaktien tarve: kun päivät istuttiin sisällä, illalla tuli tarve lähteä etsimään kavereita ja tätä kautta päivään saatiin arkiliikkumista.

– Myös urheiluseurat ottivat digiloikkaa. Näyttäisi siltä, että harrastamisen etäohjaus on tavalla tai toisella onnistunut. Ja on mahdollista, että perheet ovat viettäneet yhteistä aikaa iltaisin ja viikonloppuisin, kun iltamenot on peruttu.

Kevään koronasulku kesti pari kuukautta, kunnes lapset palasivat kouluihin kahdeksi viikoksi. Liikkumisen muutos tuolla ajanjaksolla on merkittävä. UKK-instituutissa laskettiin, että maalis-toukokuussa keskimääräinen askelpudotus oli 90 000 ja 185 000 askeleen välissä ikäryhmästä riippuen.

– Tällä on varmasti terveyden kannalta merkitystä. Huolenaihe kuitenkin on se, jäikö joillakin passiivisuusvaihde päälle.

– Jos koronarajoituksia vielä tehdään, niin jo lasten liikkumisen ja täten hyvinvoinnin edistämisen takia on hyvä, että koulut pidetään auki.

Liikemittaus

Koronakevään liikemittaukseen osallistui 255 lasta ja nuorta.

Suurin osa mittaukseen osallistuneista oli tamperelaisia.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut