Lahjoitus: Suomen tunnetuin peliarvostelija lahjoitti vanhat työkalunsa Tampereelle. Mukana tuli kymmenittäin nostalgisia peliklassikkoja sekä paljon vanhakantaista konekalustoa
Suomen pelimuseon tutkija Niklas Nylund ja pitkän linjan peliarvostelija Jukka O. Kauppinen tutkailevat pelimuseon tilassa yhtä Suomen pelaamisen historian kirkkainta aarretta.
Nyt se on saapunut paikan päälle, hyvät naiset ja herrat: Suomen tunnetuimman peliarvostelijan Niko Nirvin vanhat tietokoneet ja siihen liittyvä tarpeisto on saapunut Tampereelle.
Laaja, nostalginen aineisto on ollut yleisön ihasteltavana tiistaista lähtien.
Pelimuseoon kuorman kävi noutamassa Nirvin pitkäaikainen ystävä Kauppinen. Sen verran voi lisätä, että kuorma tuli kyytiin jostain päin pääkaupunkiseutua.
Porilaistaustainen Niko Nirvi on vältellyt julkisuutta peliarvosteluita lukuunottamatta tiukasti, eikä miehestä ole koskaan esimerkiksi julkaistu yhtään kasvokuvaa.
Pelimuseon lahjoituksen osalta hän ei halunnut antaa myöskään erillisiä kommentteja. Päätös lahjoittaa koneet nimenomaan Tampereelle syntyi Facebookiin laitetun myynti-ilmoituksen seurauksena: kun keskustelussa Pelimuseon kiinnostus kävi ilmi, ratkaisu oli sen jälkeen helppo.
– Hän on ottanut sen linjan jo nuorena, ja pitää siitä kiinni. Kollegoiden seurassa hän on ollut aina pidettyä seuraa, Kauppinen kuvailee asiaa.
Pitkän linjan peliarvostelija oikein puhkuu intoa Nirvin diskettikokoelmaa ihastellessaan. Pelejä löytyy, runsaasti ja paljon harvinaisuuksia.
– Se on sentään samaa kuin meillä tavallisilla pelureilla, että diskettilaatikosta löytyy myös kopiopelejä, naurahtaa tutkija Niklas Nylund.
Nirvin kokoelmasta tehdyn pop-up –näyttelyn lisäksi Suomen pelimuseossa on alkanut myös lautapeleihin keskittynyt näyttely. Esillä on pelejä 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta.
– Lautapelilaudat olivat tuohon aikaan isoja. Ne olivat sen ajan uusmediaa. Hienosti kuvitettu lautapeli vei vaivattomasti toiseen maailmaan, Nylund kuvailee.
Erikseen hän nostaa näyttelystä esille Isak Julinin tekemän Maamme-pelin.
– Se esittelee hyvin graafisesti ja taidokkaasti suomalaisia kohteita ja täkäläistä luontoa.
Nylund on varsin tyytyväinen museon kävijämääriin. Kävijöitä on riittänyt korona-ajan haasteista huolimattakin. Virallisesti museo ei laske kävijöitään erikseen, vaan määrä sisältyy Vapriikin kokonaiskävijämääriin.
– Vapriikissa kävi heinäkuussa yli 30 000 kävijää. Ihmiset nähtävästi kokevat, että korona-aikaan museo on turvallinen paikka.