”Tampereelta puuttuu pölyttäjäpolitiikka” – Mehiläistarhaajan mukaan Tampereen kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa ei oteta huomioon pölyttäjähyönteisiä

Näkökulma: Mehiläistarhaaja Ilkka Veiström toivoo, että Tampereen keskustassa kasvaisi koristekasvien sijaan syötäviä kasveja.

Ilkka Veiströmiä ilahduttavat Posteljooninpuiston maksaruohot. Ne ovat hyviä kasveja pölyttäjille. Riina Haapala

Riina Haapala

Milloin olet viimeksi nähnyt Tampereen keskustassa perhosen? Tätä mehiläistarhaaja ja pölyttäjäpolitiikkaa ajava Ilkka Veiström usein kysyy luennoidessaan aiheesta.

Veiström kaipaa Tampereella ja koko Suomeen pölyttäjäpolitiikkaa.

– Aihe on helppo, koska sitä politiikkaa ei ole.

Konkreettisesti pölyttäjäpolitiikka tarkoittaa esimerkiksi päätöksiä ja lakeja, joilla huolehditaan siitä, että pölyttäjähyönteisiä riittää tulevaisuudessakin.

– 70 prosenttia ruoasta on hyönteispölytteistä ja 90 prosenttia ruoasta on hyönteispölytteistä, Veiström sanoo.

Suomessa hyönteiset hoitavat vielä pölyttämisen ja Veiström toivookin, että tulevaisuudessa on samoin.

Olisi upeaa, että meidän kaupunki kasvaisi ruokaa ja ihmiset voisivat poimia niitä.

– Kiinassa on jo ammattikunta, jonka tehtävä on pölyttää kasveja pensselillä. Se ei ole kovin tehokasta.

Pölyttäjähyönteisten määrä on kuitenkin vähentynyt. Voidaan puhua rekisterikilpi-indeksistä. Yksinkertaisimmillaan sen voi huomata auton tuulilasista tai rekisterikilvestä. Liiskautuneiden hyönteisten määrä on entistä pienempi.

Veiströmin mukaan Tampereellakin on pieniä positiivisia asioita. Viime aikoina Veiströmiä on ilahduttanut muun muassa maksaruohoistutus Posteljooninpuistossa ja kukka-alue Woodhengen rinteessä.

– Posteljooninpuistossa on perhosia, kukkakärpäsiä, mehiläisiä ja kimalaisia, Veiström iloitsee.

Tähän pitäisi Veiströmin mielestä ohjata lainsäädännöllä.

– Esimerkiksi maanviljelyssä ennen oli pieniä tiloja ja isoja kukkaketoja. Se on jäänyt pois. Nyt on isoja tiloja ja pellon vieressä pieni oja ja toinen pelto eikä kukkia välissä.

Veiström toivoo, että peltojen reunoille jätettäisiin niin sanottuja turva-alueita pölyttäjähyönteisiä varten.

– Tärkeää olisi myös, että meidän nurmikoita ei leikattaisi keväällä niin aikaisin. Annettaisiin voikukan kukkia.

Toinen pölyttäjähyönteisen määrää vähentävä tekijä on rakentaminen. Veiström ajaa ajatusta puutarha-Tampereesta.

– Kun rakennetaan, pitäisi jättää ihan oikeita vehreitä pölyttäjävyöhykkeitä.

Veiström ei ymmärrä leikkokukkien kasvattamista ja toivoo, että kaupunkiympäristössä olisi koristekasvien sijaan luonnonkasveja ja syötäviä kasveja.

– Tuotaisiin kaupunkiympäristöön omena- ja kirsikkapuita ja yrttejä. Olisi upeaa, että meidän kaupunki kasvaisi ruokaa ja ihmiset voisivat poimia niitä. Tämä ei ole vain pölyttäjäpolitiikkaa, vaan myös hyvinvointia.

– Koti- ja siirtolapuutarhojen kasvit ovat parhaita pölyttäjäkasveja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.